Tweet

Vieraskynä Tiia Trogen

10 tapaa kehua kasvattajaa

Edessäni lounasbuffetissa taiteilee äiti kolmen lautasen kanssa. Hän kulkee hitaasti ja laittaa jokaiselle lautaselle hieman eri ruokia. Katson käsissä vakaasti pysyviä lautasia. Kaksi käsivarsilla ja yksi kädessä. Olen vaikuttunut. Toinen hänen lapsistaan tulee leikkinurkasta potkuauton kanssa yhä uudestaan. Äiti ei tästä kuitenkaan hermostu vaan puhelee lapselle lempeästi. Kertoo, että kohta syödään ja kehottaa viemään auton parkkiin siksi aikaa. Sen jälkeen hän jatkaa taitavasti lautasien täyttämistä. Kuljen jonossa hänen perässään. Linjan lopussa rohkenen avata suuni ja kehun hänen taitavaa lautasten käsittelyä ja kärsivällisyyttä. Saan vastaani hymyn ja kiitoksen. Kehun antaminen lämmittää meidän kummankin mieltä.

Tarjoan vanhemmille apua aina kun pystyn. Kauppakassien nostoapua, lasten väliaikaista viihdytystä tai oven avaamista rattaiden kanssa kulkevalle. Kehuja jaan runsaasti. Aina kun näen kasvattajan tekevän jotain, mistä voi sanoa edes pienen kehun, annan sen kuulua. Samoin teen tehdessäni koulutuksia tai vieraillessani päiväkodeissa ja kouluissa.

Erityispedagogiikan opintoihini kuului opintokäyntejä. Yksi käynti oli ala-asteen erityisluokkaan. Tunnin aikana eräällä erityislapsella oli vaikeuksia keskittyä, pysyä paikallaan ja kuunnella opettajan ohjeistusta. Vaikka lapsella oli avustaja, kuten kaikilla muillakin luokassa olevilla, ei hän saanut tilannetta rauhoittumaan. Tässä vaiheessa opettaja otti tilanteen haltuun. Hän istui lapsen kanssa lattialle, otti lapsen syliin, heijasi ja silitteli lasta. Samalla hän jatkoi tuntia. Istuessaan hän selitti muille, mitä seuraavaksi tehdään. Tämä rakkaudellinen teko ja lapsen empaattinen kohtaaminen sai vedet silmiini ja hymyn korviini. Miten ihana tapa hoitaa tilannetta! Ei moittimista, ei poistamista luokasta, vaan aikuisen rakastava syli ja rauhoittava kosketus. Tunnin jälkeen kerroin opettajalle näkemästäni. Kehuin hänen tapaansa toimia ja kohdata lapsi.

Tämä on yhtä tärkeää muistaa kuin lapsen kehuminen: Huomaa hyvä myös aikuisessa!

Edellisessä artikkelissa 20 tapaa kehua lasta annoin monta esimerkkiä siitä, kuinka lasta voi kehua. Samoja voi käyttää myös aikuisen kanssa. Haluan kuitenkin kertoa vielä muutaman tavan ja esimerkin rohkaistakseni sinua antamaan kehuja muille kasvattajille.

On kyse sitten puolisosta tai jostain toisesta, joka jakaa lapsen kasvatusvastuun, ansaitsee hän kiitoksen ja kehun. Isovanhempi, täti tai muu sukulainen, ystävä tai päiväkodin hoitaja tai koulun opettaja, harrastuksen valmentaja tai avulias naapuri.

1. Kiitä vastuun jakamisesta
Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylää. Paras kehu on mielestäni kiitos siitä, että jakaa lapsen kasvattamisen vastuun. Tämä on kuin kehuisi ihan vain siitä, että toinen on olemassa ja mukana niin aikuisen kuin lapsen elämässä. 

”Upeaa, että juuri sinä olet vierelläni.”
”Ihanaa, että olet mukana lapseni elämässä.”
”Mahtavaa, että lapseni elämässä on näin monta rakastavaa aikuista.”

2. Kehu siitä mitä hyvää toinen tuo elämääsi tai näet hänen tekevän
Kerro niistä asioista mitä näet ja mitä arvostat. On se sitten tapa, jolla lapselle puhutaan. Häntä kuunnellaan ja toiveita kunnioitetaan. Hänen kanssaan toimitaan tai häntä opetetaan.

”On helppo jättää lapset hoitoosi, kun näen millä lämmöllä ja rakkaudella heitä hoidat.”
”Todella taitavasti hoidit äskeisen tilanteen. Aivan nappiratkaisu siihen konfliktitilanteeseen.”

3. Kehu siitä, mitä opit toiselta
Mieheni on ottanut lapsen kesävaatteet ajoissa käyttöön ja lyhytlahkeinen asu on saanut alleen sukkahousut. Miten kätevä tapa käyttää ihania, värikkäitä kesävaatteita jo viileämpinä kevätpäivinä. Ihastelen tätä oivallusta ääneen miehelle. “Vau! Toihan on upea keksintö. Näin taas opin sinulta uuden tavan pukea lapsi. Kiitos rakas!”

Olen jakanut kehuja myös aiemmille työkavereilleni. Jokaisella tiimin aikuisella on omat vahvuudet ja parhaimmillaan voimme oppia toisiltamme vaikka mitä. Jos vain olemme valmiita katselemaan toista taitojen ja vahvuuksien kautta ja avoimia oppimaan.

”Olen oppinut sinulta todella paljon lasten kohtaamisesta, toiminnan suunnittelemisesta ja tilanteiden ratkaisusta. En olisi tällainen kasvattaja ilman sinua.”

4. Kehu erilaisuudesta
Jokaisella aikuisella, niin vanhemmille kuin muilla kasvattajilla, on oma tapansa tehdä asioita. Vaikka toisen tapa olisi erilainen, se ei tarkoita, että se olisi huonompi. Miehelläni ja minulla on erilaiset taidot ja vahvuudet. Lapselle on rikkaus saada erilaisia kokemuksia ja nähdä erilaisia tapoja tehdä asioita. 

”Enpä edes tajunnut, että asian voi tehdä myös noin. Onpas hienoa!”
”Tuollaista ratkaisua en olisi edes keksinytkään. Upeasti tehty!”

5. Kehu yrittämisestä
”Sinun vuorosi. Multa loppuu nyt keinot ja hermot” huikkaa mieheni. Läpystä vaihto. Näin olemme sopineet. Jos toiselle ei enää tulee mieleen, miten ongelmatilanne ratkeaa tai tunnekuohu meinaa iskeä päälle, on parempi vaihtaa vuoroa. Toisen tehtävä ei ole kuitenkaan tulla viereen neuvomaan tai ottaa tilannetta toiselta. Apuun tullaan vasta, kun toinen pyytää.

Tilanteen jälkeen menen kehumaan miestäni, joka on mennyt toiseen huoneeseen rauhoittumaan. ”Tosi hieno yritys. Arvostan. Sä olit saanut tilanteen vietyä jo tosi pitkälle. Musta on hienoa nähdä miten johdonmukaisesti pidät kiinni rajoista.”

Nostan siis esiin yrityksen ja jo kuljetun matkan. Vaikka tilanne ei kerralla ratkennut, niin siinä oli jo monta hyvää askelta. Myös aikuista on hyvä muistaa kehua yrityksestä. Tämä vahvistaa toiveikkuutta ja uskoa siihen, että ensi kerralla kaikki voi mennä paremmin.

6. Kehu anteeksipyynnöstä
Kukaan kasvattaja ei ole täydellinen ja virheitä sattuu meille jokaiselle. Anteeksipyyntö voi olla vaikeaa ja siksi oivallus siitä, että nyt ei mennyt aivan nappiin ja ensi kerralla täytyy tehdä toisin, on aina kiitoksen ja kehun paikka.

”Kiitos, että pyysit anteeksi. Se merkitsee minulle todella paljon.”
”Ihanaa, että pyysit anteeksi. Tämä on meille kummallekin tärkeä asia.”

7. Kehu siitä, mitä kuulet
Lapsi saattaa kertoa sinulle toisten aikuisten hyvistä teoista ja tärkeistä tapahtumista. Vaikka ei itse ole ollut tilanteessa, voi kertoa kiitokset ja kehut jälkikäteen.

Esikoiseni on ollut hoidossa isovanhemmilla. Kuulen pojalta heidän pelanneen paljon jalkapalloa ja äitini tehneen hyvää ruokaa. Välitän kiitokset hoidosta ja kehut vielä kuulemistani asioista.

”Kuulin, että olit pelannut koko päivän pojan kanssa jalkapalloa. Aivan mahtavaa!”
”Olit taas tehnyt pojan lempiruokaa. Ihanaa, että jaksat ottaa huomioon lapsen toiveet.”

Vinkki! Uusioperheessä ei kannata myöskään unohtaa ex-puolison uutta kumppania. Jos näet tai kuulet lapselta jotain hyvää hänen toiminnastaan, muista välittää myös kiitoksesi ja kehusi. Tämä ei monissakaan tilanteissa ole varmasti helppoa, varsinkaan jos ero on ollut vaikea. On tärkeää katsoa tilannetta kuitenkin lapsen kannalta, eikä antaa aikuisten kaunojen mennä hyvän eteen. On hyvä muistaa, että mitä enemmän lapsella on rakastavia aikuisia hänen elämässään, sitä parempi kasvualusta hänellä on.

Tuntemattoman kasvattajan kehuminen
Usein kuulen niistä tilanteista, joissa lasten kanssa bussissa, kaupassa tai muussa julkisessa paikassa kulkeva kasvattaja saa vihaisia ja tuomitsevia katseita muilta ihmisiltä. Näitä ihmisiä saattaa ärsyttää lasten äänet, toiminta tai kasvattajan siinä hetkessä tekemät valinnat. Siksi onkin tärkeää myös tuoda vastapainoksi hyvää. Lasten tulee saada näkyä ja kuulua. 

8. Kehu katseella
Aina ei tarvitse sanoa mitään. Ihan hyväksyvä, empaattinen, lempeä katse kertoo paljon.

Leikin autoa ja pärisyttelen huuliani vauvalleni ravintolassa. Toisessa pöydässä istuu nuorehko nainen ja sivusilmästä näen hänen hymyilevän meidän toiminnalle. Tunnen lämpimän aallon sisälläni. Pelkkä hymy ja katse tuovat ihanan hyväksynnän ja jaetun ilon tunteen.

Myötätuntoinen katse tuo voimaa. Näen usein väsymystä ja turhautumista vanhempien katseissa. Silloin yritän jakaa katseellani empatiaa ja tsempata “Kyllä se siitä. Minä ymmärrän”. Usein saan vastaani hymyn ja nyökkäyksen siitä, että toinen ymmärtää viestin. Yhtään sanaa ei tarvita. Katse riittää.

9. Kerro näkemästäsi
Kuten alun esimerkissä kerroin. Voit kehua siitä, mitä näet. On se sitten tapa, millä toinen on lasten kanssa, toimii tai käyttäytyy tilanteessa. Aina kannattaa kertoa näkemästään hyvästä.

Näen kaupassa isän hassuttelemassa lapsen kanssa. He leikkivät ostoskärryillä lentokonetta ja noin parivuotias poika nauraa suu ammollaan. Yhdellä kaupan käytävistä kuljemme vastakkaisiin suuntiin, ohittaessani hidastan hieman ja huikkaan samalla: ”Aivan ihanaa katseltavaa. Lapsi selvästi nauttii tästä kauppareissusta.” Isä hymyilee ja jatkaa: ”Niin isäkin”.

10. Kehu myös oivalluksista
Olen samaan aikaan ylittämässä suojatietä kahden lapsen isän kanssa. Isä käskee lapsia taluttamaan, mutta aikoo itse ylittää tien ajaen. Toinen lapsista pysähtyy kysymään, miksi isä ei taluta. Tässä kohtaa näen isän pysähtyvän ajattelemaan. Sen sijaan, että hän sanoisi esimerkiksi ”Aikuisia koskee eri säännöt kuin lapsia”, hän toteaa ”Toi on kyllä aivan totta.” Sitten hän katsoo minua ja toteaa ”Kyllä sitä täytyy välillä nöyrtyä näihin tilanteisiin ja näyttää mallia”. Ylitämme tien yhdessä, kävellen, ja kehun häntä hienosta oivalluksesta ja toiminnan muutoksesta. Lähdemme molemmat tilanteesta hymyillen.

Ei aina tarvitse heti tietää oikeaa toimintatapaa, vaan joskus on hyvä pysähtyä tilanteeseen ja miettiä uudestaan. Suunnanmuutos ei ole tappio tai virhe, vaan usein aivan paikallaan oleva oivallus.

Kaikissa tilanteissa — muista hymy!

Hymy on paras kehu, yhteyden luoja ja parhaimmillaan tilanteessa täyskäännöksen tekijä. Minua ei koskaan harmita vaikka näkisin lapsen saavan maailman suurimman huutokohtauksen kaupassa, juoksevan ympyrää pitkin ravintolaa tai raivoavan lattialla. Jos katseeni kohtaa lapsen katseen, en vihaisesti katso lasta, päinvastoin — hymyilen.

Hymy on lyhin etäisyys kahden ihmisen välillä.— Victor Borge

Hymyn voima on ihmeellinen. On se sitten hämmästystä, uteliaisuutta tai pysähtyminen hetkeen, pelkällä hymyllä saa paljon aikaan. Hymyllä olen saanut vieraita itkeviä lapsia rauhoittumaan ja nähnyt omien lasten rauhoittuvan toisen ihmisen hymystä. Ehkä lapsella on siinä hetkessä ollut tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Siihen on riittänyt myös vieraan ihmisen katse ja hymy.

Siksi niillekin ihmisille, joita riepoo lasten itku bussissa tai kauppakeskuksessa, annan ohjeeksi hymyillä. Hymy auttaa paremmin kuin moittiva, vihainen katse.

Kehu siis näillä ohjeilla tai omilla versioilla kotona puolisoa. Kiitä lastenhoitajaa. Kerro lapsen kertomat hyvät asiat opettajalle. Sano valmentajalle kaunis sana. Vie naapurille kiitokseksi omenapiirakkaa hoitoavusta. Kun huomaamme hyvän, lisäämme hyvää.

*****


Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Positiivisen kasvatuksen blogissa.

Kirjoittaja:
Tiia Trogen
Positive Psychology Practitioner, Tio, TM, Perhetyöntekijä, Kouluttaja, Ilo olla yhdessä! ™ — positiivisen kasvatusmenetelmän kehittäjä

Tilaa positiivinen kasvatus -kirja.