Tweet

Anna lapsen kertoa tarina ja oppia samalla ongelmanratkaisutaitoja

Tarinat ja sadut ovat ympärillämme päivittäin, ja ne ovat kuuluneet kulttuuriimme jo vuosituhansien ajan.

Tänä päivänä lapset kasvavat satujen ja tarinoiden maailmoihin pienestä pitäen. Kertomuksia kuullaan aikuisten lukemina ja nähdään televisiosta, ja sadut ovat myös osa erilaisia mobiilisovelluksia ja pelejä. Tämän kaiken lisäksi kerronta kuuluu luontevana osana lasten leikkeihin. Leikkivä lapsi kielellistää, mitä leikissä tapahtuu ja mitä leikin hahmot tekevät ja sanovat. Näin ollen tarinat, sadut ja niiden kertominen kuuluvat jokapäiväiseen arkeemme tavalla tai toisella.

Kerronnalla tarkoitetaan lapsen taitoa muodostaa valmiiksi sarjalliseen muotoon jäsennetyistä, useimmiten fiktiivisistä kuvista looginen kokonaisuus ja myös taitoa pystyä suullisesti ilmentämään tämä tapahtumasarja. Kerronnan tukemiseksi on kaksi tekstitöntä satukirjaa Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat sekä pian ilmestyvä Mitäs nyt, Eetu ja Iitu?, joiden avulla lapsi voi itse kertoa kuviin pohjautuvaa tarinaa.

Mitä on keskusteleva kirjanlukeminen?

Keskustelevalla kirjanlukemisella tarkoitetaan yhdessä jaettua ja kiireetöntä kirjanlukutilannetta, jolloin aikuinen vastaa herkästi lapsen aloitteisiin ja kannustaa lasta aktiiviseen kielenkäyttöön kirjan kuvien avulla.

Eetu ja Iitu -kirjojen tarinoissa tekstiä ei tarvita lainkaan, koska kuvat itsessään riittävät kannattelemaan tarinaa. Selkeä, tarpeeksi yksinkertainen ja todentuntuinen kuvitus auttaa tarinan tulkitsemisessa ja kertomisessa. Tekstitön kuvakirja mahdollistaa sen, että lapsi saa itse kertoa tarinan, keksiä sen yksityiskohdat ja mahdolliset vuorosanat, käyttää haluamiaan sanavalintoja sekä valita, mistä tarinan ja kuvan elementistä hän haluaa kertoa. Tämä kaikki kehittää lapsen kielellisiä taitoja.

Sosiaalinen ongelmanratkaisu

Mitäs nyt, Eetu ja Iitu? -kirjan kuvatarinoiden yhdistäväksi teemaksi on valittu sosiaalinen ongelmanratkaisu. Tämä näkyy kuvatarinoissa siten, että Eetu ja Iitu joutuvat erilaisiin kiperiin ja tunnepitoisiin tilanteisiin. Tämän vuoksi kirjan teoriaosuudessa on myös lyhyesti kuvattu lasten sosioemotionaalisia taitoja. Kunkin tarinan loppuun on koottu harjoituksia sekä keskustelun ja kerronnan aihioita liittyen kirjan tarinoihin. Näitä harjoituksia lapsi ja aikuinen voivat tehdä yhdessä kotona.

Myös ammattikasvattaja voi hyödyntää näitä ideoita omassa työssään esimerkiksi osana päiväkodin pienryhmän lukutuokioita, työskennellessään suomea toisena kielenä omaksuvien lasten kanssa tai vaikkapa puheterapiatunnilla lapsen iän ja taitotason huomioiden.

Kirjat ovat parhaimmillaan alle kouluikäisten noin 4—6-vuotiaiden lasten hyppysissä, koska heidän kerrontataitojen kehittyminen on aktiivisimmillaan ja heidän maailmaan kuvakirjat erityisesti kuuluvat. Kirjoja voi toki käyttää kouluikäistenkin parissa. Kirjat sopivat jokaiselle saduista ja lasten kerronnasta kiinnostuneelle, aivan jokaiseen kotiin ja kirjahyllyyn sekä ammattikasvattajille.

Lähde: Leena Mäkinen — Anne Suvanto — Soile Ukkola
Mitäs nyt, Eetu ja Iitu?
Keksitään yhdessä ratkaisuja

MITÄS NYT, EETU JA IITU?
EETU, IITU JA KERTOMATTOMAT TARINAT