Tweet

Ennakoimalla voi vähentää ristiriitatilanteita

Ennakoimme kaiken aikaa elämässämme ja arjessamme.

Käymme lenkillä, jotta olisimme terveempiä. Otamme vakuutuksia, jos jotain yllättävää tapahtuu. Teemme matkasuunnitelmia lisätäksemme hyvinvointiamme ja kauppalistoja, jotta emme unohtaisi.

Lasten kanssa asiat menevät usein toisin. Pysähdymme usein vasta, kun tilanteeseen on pakko puuttua ja konfliktitilanne on käsillä. Silloin reagoimme — varsinkin, jos tilanne pääsee yllättämään ja omat voimavaramme ovat vähissä. Olemme nälkäisiä, väsyneitä, tunnekuohussa tai stressaantuneita. Valitettavan usein otamme silloin käyttöön pikakeinoja, kuten lahjonnan tai uhkailun. Pintaan nousevat toimintatavat omasta lapsuudestamme tai oletukset siitä, miten muut odottavat meidän toimivan.

Ennakointi auttaa meitä miettimään tilanteisiin toimivia ratkaisuja jo etukäteen

Ennakoiva kasvatus on siirtymistä reaktiivisesta proaktiiviseen toimintaan eli reagoinnista ennakointiin. Suunnanmuutos on mahdollista tehdä milloin vain.

Rebecca Eanesin mukaan ennakoiva kasvattaja käyttää aikaa hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen ja ennalta opettamiseen, jotta vältettäisiin ongelmat, jotka aiheutuvat kontaktin tai tiedon puuttumisesta. Lisäksi kaikkiin ongelmiin puututaan ajoissa, jolloin ne eivät pääse kasvamaan isoiksi. Ennakoiva kasvatus on ennaltaehkäisevää ja tarttuu varhain ongelmatilanteisiin.

Yksinkertaisuudessaan idea on seuraava:
• Mietimme etukäteen mahdollisia konfliktitilanteita ja sitä, miten estäisimme ne.
• Mietimme etukäteen, miten toimimme, jos konfliktitilanne kuitenkin toteutuu.

Saan usein palautetta ennakoinnista, että on kauhean työlästä miettiä kaikkia tilanteita etukäteen. Tuolloin vastaan, että työlästä on myös elää konfliktitilanteesta toiseen. Ennakoiminen on työtä, joka palkitsee. Ennakoinnilla voimme välttää konfliktitilanteita, jotka myös itsessään vievät aikaa. Ennakointi lyhentää konfliktitilanteiden kestoa. Todellisuudessa käytät aikaa kuitenkin, joko ennakointiin tai sitten konfliktitilanteen selvittämiseen.

Huolehdimme lapsen tarpeellisesta liikunnasta ja turvallisuudesta. Puemme lapselle lämpimät vaatteet, jotta hän ei vilustu. Laitamme autossa turvavyön ja pyöräillessä kypärän.

Useimmiten kyse on tämänlaisista ulkoisista asioista. Mutta miten käy mielen? Osaammeko ulottaa ennakoinnin myös sisäisiin taitoihin, kuten tunnetaitojen opetteluun ja itsesäätelyn vahvistamiseen? Osaammeko ottaa huomioon lapsen tunteet, kuten jännityksen? Ulkoisen ennakoinnin lisäksi tarvitsemme sisäistä ennakointia.

Lähde:
Tiia Trogen
Positiivinen kasvatus
PS-kustannus, 2020

TILAA TÄSTÄ.