Tweet

Lempeä ja hyväksyvä kasvatusasenne

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon eli mindfulnessin tapa lähestyä maailmaa on hyvä perusta kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Sen asenne on hyväksyvä, avoin ja lempeän läsnäoleva. Hyväksymisellä tarkoitetaan sitä, että todellisuus otetaan vastaan sellaisena kuin se on. Jos lapsi tulee luoksesi kiukkuisena, tilanne on parasta hyväksyä ja tämän jälkeen miettiä uudelleen, miten jatkaa viisaasti eteenpäin.

Voit hyväksyä myös oman ärtymyksen tunteesi tässä tilanteessa. Asioiden hyväksyminen ei tarkoita sitä, ettei niihin pyritä vaikuttamaan. Jos lapsi on kiukkuinen, voitte yhdessä pysähtyä kiukun tunteen ääreen ja lempeästi kannatellen auttaa sitä siirtymään syrjään.

Tähän pysähtymiseen käytetty aika ei mene hukkaan. Itse asiassa harjoittelette tässä kohtaa toimeen tarttumisen yhtä oleellista osaa: mielentilan tutkimista ja siihen vaikuttamista ennen kuin itse tavoitteena oleva toiminta aloitetaan. Jos huomaat tilanteessa ärtyisyyttä myös itsessäsi, voit tehdä tietoisen päätöksen siitä, kuinka toimia tässä mielentilassa:

pidätkö itse muutaman minuutin hengähdyshetken,
pyydätkö avuksesi toista kasvattajaa vai
pyritkö tekemään parhaasi siitä huolimatta, että ikävä tunne on mielessäsi.

Hyväksyminen tarkoittaa myös sitä, että lapsi hyväksytään omine puutteineen ja vahvuuksineen. Erityisesti esimerkiksi toimeen tarttumisen harjoittelun aikana hyväksymisen asennetta pyritään vahvistamaan myös lapsessa. Tavoitteena on, että lapsi hyväksyisi itsensä virheineen päivineen.

Jotkut lapset eivät esimerkiksi halua käsitellä kiukun tunnettaan, koska heidän on vaikea hyväksyä se itsessään. Joku toinen ei halua puolestaan kokeilla vaikeita motorisia toimintoja, koska hän ei halua kohdata omaa osaamattomuuttaan. Ne lapset, jotka hyväksyvät nämä samaiset asiat osaksi itseään, ovat paljon valmiimpia harjoittelemaan ja vahvistamaan taitojaan.

Mindfulnessin asenteisiin kuuluu myös lempeys. Tämä rakastava asenne kantaa meitä kaikissa elämän tilanteissa. Sen avulla kohtaamme sekä itsemme että toiset ihmiset lempeyden avoimessa tilassa. Se viestittää lapsille turvallisuutta ja vähentää heidän tarvettaan olla puolustuskannalla, taistella tai paeta haastavissa tilanteissa. Arjen kiireiden keskellä kärsivällisen lempeyden asennetta on usein vaikea ylläpitää.

Monesti olemme itsekin stressin vallassa ja kohtaamme toisemme tässä mielentilassa. Ellemme pidä varaamme, voimme suhtautua negatiivisesti kaikkiin eriäviin mielipiteisiin ja tilanteisiin, jotka eivät suju omien suunnitelmiemme mukaan. Tämä välittyy ympärillämme oleviin ihmisiin, halusimmepa tai emme.

Lempeys ottaa sen sijaan vastaan toisen ihmisen sellaisena kuin hän on. Olemme heidän puolellaan, emme heitä vastaan. Tällä on valtava vaikutus siihen, kuinka he ottavat meidät ja ehdotuksemme vastaan.


Lähde: Merja Tompuri
Tartu toimeen
Opas työskentelytaitojen opettamiseen

Teksti on Merja Tompurin kirjasta Tartu toimeen — Opas työskentelytaitojen opettamiseen

Lasten ja nuorten toimeen tarttumisen haasteet tulevat usein esille tekemättömyytenä tai haastavana käyttäytymisenä. Omien taitojen ylärajoilla työskentely, epäonnistumiset ja vastoinkäymiset herättävät oppilaassa helposti negatiivisia tunteita, jolloin työskentelyn jatkaminen vaatii näiden epämukavien tunteiden sietämistä. Yksi tärkeimpiä työskentelytaitojen harjoittelualueita onkin opettaa lapsia säätelemään tunteitaan ja tunnistamaan omien voimavarojensa rajat.

Kirjassa käydään käytännönläheisesti läpi toimeen tarttumisen ja sen loppuunsaattamisen vaiheet. Kirjassa pohditaan niitä esteitä, jotka ovat aloittamisen tiellä, ponnistelun vaikeutta haasteiden edessä sekä toisaalta tauon pitämisen tärkeyttä silloin kun voimavarat ovat hupenemassa. Mukana on runsaasti vinkkejä ja harjoituksia työskentelytaitojen kehittämiseen.

Tutustu kirjaan.