Tweet

Kaikki lähtee yhteydestä - positiivisen kasvattajan pilarit

Se, millä tavalla toimimme kasvattajana vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, vaikuttaa suuresti kasvatuksen laatuun ja ohjauksen onnistumiseen. Positiivinen kasvattaja rakentaa kasvatuksen viiden pilarin varaan, jotka ovat yhteys, kunnioitus, ennakointi, empaattinen johtajuus ja positiiviset rajat. Näiden päälle on hyvä rakentaa kaikki muut elämäntaidot, kuten hyvinvointi-, tunne- ja vuorovaikutustaidot, yhteiskunnan sääntöjen tunteminen, sosiaaliset taidot, minäpystyvyys sekä itsetunnon rakentuminen.

Pilari 1: Yhteys

Kaikista suurin on yhteys, ja siksi aloitamme siitä. Ilman yhteyttä ei voi opettaa mitään. Aivot eivät ole vastaanottavaiset, eikä lapsi halukas oppimaan. Useimmat konfliktitilanteet johtuvat myös yhteyden katkeamisesta, johon ratkaisu on myös yksinkertainen: palauta yhteys. Joskus yhteyden palauttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Leikki on yksi parhaimmista tavoista vahvistaa yhteyttä. Ei kannata myöskään unohtaa nonverbaalista eli sanatonta viestintää. Hymy on voimakas yhteyden luoja ja merkki lapselle: sinä olet hyvä ja minulle tärkeä.

Pilari 2: Kunnioitus

Lapsen kunnioitus on kaksisuuntaista, mikä tarkoittaa sitä, että aikuinen kunnioittaa lasta ja lapsi kunnioittaa aikuista. Malli lähtee kuitenkin aikuisesta. Vanhastaan saatettiin ajatella, että lasta ei tarvitse kunnioittaa, mutta lapsen pitää kunnioittaa vanhempiaan. Oikeastaan lasten tuli kunnioittaa kaikkia aikuisia. Onneksi nykyään tiedämme paremmin. Lasta kunnioittavat aikuiset tukevat lapsen hyvinvointia.

Pilari 3: Ennakointi

Rebecca Eanesin mukaan ennakoiva kasvattaja käyttää aikaa hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen ja ennalta opettamiseen, jotta vältettäisiin ongelmat, jotka aiheutuvat kontaktin tai tiedon puuttumisesta. Lisäksi kaikkiin ongelmiin puututaan ajoissa, jolloin ne eivät pääse kasvamaan isoiksi.
Ennakoiva kasvatus on ennaltaehkäisevää ja tarttuu varhain ongelmatilanteisiin.
Yksinkertaisuudessaan idea on seuraava:
• Mietimme etukäteen mahdollisia konfliktitilanteita ja sitä, miten estäisimme ne.
• Mietimme etukäteen, miten toimimme, jos konfliktitilanne kuitenkin toteutuu.

Pilari 4: Empaattinen johtajuus

Positiivinen kasvatus on lapsilähtöinen mutta ei lapsijohtoinen kasvatusmenetelmä. Vaikka lasta kuunnellaan, kunnioitetaan, otetaan osalliseksi kodin ja lapsiryhmän rutiinien muodostumiseen ja konfliktitilanteiden ratkaisuun, lopulta aikuinen tekee aina päätöksen ja on vastuussa tilanteesta. Tähän on monia syitä.
Ensinnäkin aikuisjohtoisuus tuo lapselle turvaa. Jos lapselle annetaan liian varhain paljon vastuuta, se aiheuttaa pelkoa ja stressiä.
Toiseksi lapsella tulee olla esimerkki, jota seurata ja josta ottaa mallia. Jos lapsi toimii johtajana, hän toimii täysin impulssien ja oman tahtonsa mukaisesti, eikä hänellä ole hyvää esimerkkiä, jolta saa ohjeita ja neuvoja elämää varten.
Kolmanneksi lapsi voi asettaa itsensä vaaraan, henkisesti tai fyysisesti, jos aikuinen ei aseta hänelle tarvittavia rajoja.

Empaattinen johtaja ohjaa rakkaudella ja empatialla. Tämä näkyy hänen puheessaan, teoissaan ja käyttäytymisessään.

Pilari 5: Positiiviset rajat

Lapsen hyvinvoinnin ja turvallisen kehityksen kannalta lapsella on oltava rajat. Positiivinen kasvatus ei kuulu salliviin kasvatustyyleihin, vaan kasvatukseen kuuluvat rakkauden lisäksi rajat. Siihen ei kuitenkaan kuulu rangaistuksia, vaan lasta ohjataan rakkaudella. Lapsi ei siis toimi rangaistuksen pelosta tai palkkion toivossa vaan käyttää kasvattajilta oppimiaan tietoja ja taitoja käytöksensä ohjaamiseen ja päätöksentekoon. Tärkeää on sisäinen motivaatio ulkoisten motivaattoreiden sijaan.

Kaikkiin näihin pilareihin saa paljon konkreettisia vinkkejä kirjasta Positiivinen kasvatus!

Lähde:
Tiia Trogen
Positiivinen kasvatus
PS-kustannus, 2020

TILAA TÄSTÄ.