Tweet

Kahdeksan syytä lukea lapselle

Lapsi virittyy tarinoiden kuuntelemiseen heti syntyessään: äidin tai isän tuttu ääni rauhoittaa ja saa tarkkaavaisuuden suuntautumaan aluksi vanhempien kasvoihin, myöhemmällä iällä yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen, vaikkapa kuvakirjaan.

Esikielellisen kehitysvaiheen aikana saatu huolenpito ja hoiva valmistavat lasta omaksumaan oman äidinkielensä. Päivi Heikkilä-Halttunen toteaakin mainiosti kirjassaan Lue lapselle!, että lapsen varhaiseen kirjallisuuskasvatukseen tarvitaan vain aikuisen syli.

Tässä 8 syytä lukea lapselle:

1. Sadut, lorut, yhteiset keskustelut ja pohdinnat ruokkivat lasten aivoja ja kartuttavat sanavarastoa, vaikka lapsi ei vielä itse osaisikaan puhua.

2. Lukemiseen yhdessä käytetty aika vahvistaa lapsen positiivista asennetta lukemista kohtaan ja kehittää lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.

3. Satujen ja tarinoiden maailmat auttavat lapsen oman ilmaisun ja mielikuvituksen kasvua.

4. Tarinoiden lukeminen ja kuunteleminen kehittävät kielellisten taitojen ohella myös keskittymistaitoja. Ne rentouttavat ja rauhoittavat sekä tukevat lapsen ja aikuisen välistä läheisyyttä ja vuorovaikutusta mitä parhaimmalla tavalla.

5. Satu auttaa myös käsittelemään vaikeita ja hankalia kokemuksia ja tunteita.

6. Lapsi, jolle on luettu pienestä pitäen, osaa käyttää rikasta kieltä tunteiden ilmaisemisessa ja osaa myötäelää myös toisten tunteita.

7. Satujen kerronta ja niiden kuunteleminen mahdollistavat samaistumisen tarinan henkilöiden tunnetiloihin ja luovat myös turvallisen tilanteen harjoitella omien tunteiden ilmaisua sekä niistä keskustelemista tai kertomista.

8. Loruttelu, laulaminen, kuiskuttelu tai vastavuoroinen ääntely vahvistavat vauvan ja häntä hoitavan aikuisen vuorovaikutusta, mikä on perusedellytys puheen ja kielen kehitykselle. Lukeminen ja lapsen kanssa keskusteleminen kannattaa aloittaa jo hyvin varhain. Aisling Murrayn ja Suzanne M. Eganin tutkimuksessa havaittiin, että jo yhdeksän kuukauden ikäiselle lapselle lukeminen ja hänen kanssaan keskusteleminen vaikuttivat positiivisesti lapsen myöhempiin kommunikaatio- ja kognitiivisiin taitoihin.

Lähde: Leena Mäkinen — Anne Suvanto — Soile Ukkola
Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat
Lapsen kerrontataitoja kehittävä satukirja


Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat on tekstitön satukirja, jonka avulla lapsen on mahdollista astua kertojan saappaisiin ja ihan itse kertoa kuviin pohjautuvaa tarinaa juuri niistä tarinan tapahtumista, jotka lapsi kokee kertomisen arvoiseksi.

TILAA TÄSTÄ.


Tekstissä käytetyt lähteet:
Heikkilä-Halttunen, P. 2015. Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen. Lastenkirjainstituutin julkaisuja 33. Jyväskylä: Atena.
Murray, A. & Egan, S. M. 2014. Does reading to infants benefit their cognitive development at 9-months-old? An investigation using a large birth cohort survey. Child Language Teaching and Therapy 30, 303—315.
Mäkelä. J. 2009. Vuorovaikutus ja aivojen kehittyminen lapsuudessa. Teoksessa T. Jantunen & R. Lautela (toim.) Kuningasvuosi. Leikin kulta-aika. Helsinki: Tammi.
Roskos, K. A., Tabors, P. O. & Lenhart, L. A. 2005. Oral language and early literacy in preschool. Talking, reading, and writing. Newark, DE: International Reading Association.
Stein, N. L. & Glenn, C. G. 1978. An analysis of story comprehension in elementary school children. Teoksessa R. O. Freedle (toim.) New directions in discourse processing. Norwood: Ablex, 53—120.
Stein, N. & Policastro, M. 1984. The concept of a story: a comparison between children’s and teachers’ viewpoints Teoksessa H. Mandl, N. Stein & T. Trabasso (toim.) Learning and comprehension of text. Hillsdale: Lawrence Erlbaum, 113—155.
Mäki, S. & Arvola, P. 2009. Satu kantaa lasta. Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 1. Helsinki: Duodecim.