Tweet

Tunneäly ja kivikautiset aivomme

Ote Tunneäly varhaiskasvatuksessa -kirjasta:

Olemme kaikki saaneet neurologisessa lottoarvonnassa voiton nimeltä tunneäly. Tuon potin arvoa mitataan jo varhaislapsuudessa.

Lapsuudessa rakentuvat kytkökset limbisen järjestelmän alaosien ja yläosien välillä. Jos kytkökset ovat vahvat, eivät alkukantaiset tunteet hallitse elämäämme aikuisenakaan, vaan aivoissa vallitsee harmonia.

Jos taas limbisen järjestelmän osat eivät keskustele tasapainoisesti keskenään, koemme aikuisina ahdistusta ja lykätty tarpeentyydytys tuottaa vaikeuksia. Jäämme ikään kuin sille tasolle, jossa olemme lapsena olleet, kun yhteyksien muodostuminen on häiriintynyt.

Pienen lapsen aivoyhteyksien muodostaminen on nähtävissä selkeästi. Kun lapsi häviää pelissä, miten hän käyttäytyy? Vaillinaisesti kytkeytyneet aivojen osat saavat lapsen suuttumaan, murjottamaan tai haukkumaan itseään tai muita.

Kivikautinen ukkeli pitää meistä huolta, mutta kaipaa myös rauhoittamista

Meillä kaikilla elää aivoissamme pieni kivikautinen ihminen, jota emme saa sieltä koskaan pois. Tunneälyn kehittämisessä pyritään pitämään kiukkuinen kivikautinen ukkeli sille kuuluvalla paikalla ja rauhoittamaan sen tarvetta puuttua joka asiaan. Tunneälyä kehittämällä kykenemme valitsemaan tunneilmaisujamme alkukantaisista reaktioista huolimatta sekä tunnistamaan tunteita ja tarkoitusperiä niin itsessä kuin vastakkaisessa osapuolessa.

Kun havaitsemme vahvan tunteen itsessämme, voimme tunneälyn avulla tunnistaa sen, ymmärtää tunteen syyt, sanoittaa tunteen, päättää ilmaista tunnetta tilanteeseen sopivalla tavalla ja lopulta myös säädellä kaikenlaisia tunteita.

Tämä on kuitenkin usein haastavaa aikuisillekin, koska kivikautisuus voi lopulta tiukan paikan tullen pelastaa henkemme. Lapsilla tämä päänsisäinen ukkeli on vielä monin verroin suojelevampi kuin aikuisten aivoissa, joten reaktioiden kulku aivoissa on hyvin haastavaa.

Päiväkoti-ikäinen ei voi hallita tunteitaan täydellisesti

Aivot kehittyvät hitaasti, joten päiväkoti-ikäisiltä lapsilta on kohtuutonta vaatia täydellistä tunteiden hallintaa. Lapsen kehittyvät aivot kaipaavat turvallisuuden tunteen reagoidakseen vastaanottavaisesti eivätkä alkukantaisesti. Aikuisten aivot kykenevät sietämään epämiellyttävää tilaa paremmin ja silti reagoimaan järkevästi, mutta lapsilla jo pelkkä hämmennys voi saada eläinten aivot ottamaan vallan.

Lapsen itkupotkuraivari tai kykenemättömyys kertoa tapahtuneesta on neurologisesti täysin luonnollista. Tässä tilassa ollessaan lapsi ei kykene kielloilla lopettamaan toimintaansa. Haastavissa tilanteissa ensisijaisen tärkeäksi nousevat kasvattajan vuorovaikutustaidot. Parasta mitä aikuinen voi lapsen kiukkutilanteessa tehdä, on yrittää kärsivällisesti juurruttaa lapsen mieleen sisäinen rauhallinen ja hyväksyvä ääni, joka kertoo, mikä tunne on kyseessä, ja muistuttaa, että lapsi on silti turvassa ja hyväksytty.

Tunneäly varhaiskasvatuksessa kirjailija kertoo:

Olenko itse onnistunut haastavissa tilanteissa omien lasteni kanssa? En todellakaan joka kerta. Tai edes ollessani töissä päiväkodissa? En valitettavasti sielläkään. Olenko tiedostanut tämän olevan jostain pinttyneestä syystä minulle hankalaa ja tehnyt tietoista työtä koodatakseni aivoni uudelleen? Kyllä, jo usean vuoden ajan.

Ja vaikka itse sanonkin, alan olla siinä aika hyvä. Olen istunut lasteni kanssa Prisman lattialla ja kertonut heille kiukkuväsymyksestä.

Olen mennyt tuttavani lapsen itkiessä lapsen tasolle ja katsonut silmiin ja kertonut, miten hienoa on uskaltaa antaa surun tulla.

Olen jopa lanseerannut meidän perheeseen termin sovinnon slaavikyykky, joka tarkoittaa kaikkia niitä kertoja, kun olen nähnyt lasteni ajautuvan yhteisleikissä eläinten ajattelutapoihin ja mennyt lempeästi väliin ohjaamaan heidän tunnereaktioitaan parempaan suuntaan.

Suhtaudun luottavaisin mielin siihen, että he osaavat säädellä tunteitaan itse jo siihen mennessä, kun etuotsalohkot ovat valmiit, eli äidin ei tarvitse kyykistellä enää 30-vuotiaidenlastensa arjessa.

Lähde: Mirja Köngäs:
Tunneäly varhaiskasvatuksessa
(PS-kustannus, 2019)

LUE LISÄÄ kirjasta Tunneäly varhaiskasvatuksessa:

Olemme kaikki saaneet neurologisessa lottoarvonnassa voiton nimeltä tunneäly. Tuon potin arvoa mitataan jo varhaislapsuudessa.

Kirjasta opit
• tietämään lapsen käytöksen neurologiset syyt
• ymmärtämään miksi oma tasapainoisuutesi on avain lapsen kanssa toimimiseen
• tiedostamaan millainen on kunkin lapsen tunneälyprofiili
• tunnistamaan tilanteet, joissa lapset käyttävät tunneälyn eri osa-alueiden taitoja
• tietämään, miten voit tukea lapsia suunnitelmallisesti

TILAA TÄSTÄ.