Tweet

Tunnetaulukko avuksi tunteiden ymmärtämiseen, sanoittamiseen ja ilmaisemiseen

Muokattu Tunneäly varhaiskasvatuksessa -kirjasta (Mirja Köngäs)

Charter on tunnetaulukko, jossa kirjoitetaan auki yhdessä laadittuja emotionaalisia päämääriä.

Charter on apuna tunteiden ymmärtämisessä, sanoittamisessa ja ilmaisemisessa. Taulukosta käy ilmi tunteet, joita halutaan kokea omassa perheessä, kuten arvostusta, hauskuutta tai myötätuntoa. Tämä voidaan otsikoida lauseella ”Perheenä me haluamme tuntea...”, jonka alle kerätään kyseisiä tunteita yhdessä. Taulukkoon määritellään toimintatavat, jotka mahdollistavat nämä tunteet. Tämä voidaan otsikoida lauseella ”Kokeaksemme näitä tunteita arjessa me aiomme...”

Taulukossa on näkyvillä myös menetelmät konfliktien käsittelyyn. Tämä voidaan otsikoida lauseella ”Kun erimielisyyksiä ja epämukavia tunteita ilmenee, me aiomme...”

Tunnetaulukosta tehdään miellyttävän näköinen, ja se asetetaan näkyvälle paikalle ja siihen palataan päivittäin. Lapset saavat ehdottaa muutoksia taulukkoon tai avata keskustelun, milloin heidän mielestään taulukon kohdat eivät toteudu. Jos aiheeseen ei ehditä palata sillä hetkellä, varataan aikaa aiheen käsittelyyn. Kaikesta taulukkoon tulevasta sovitaan yhteisymmärryksessä, ja se ei ole vain aikuisen täyttämä, vaan lapset voivat esimerkiksi itse värittää sanojen kirjaimia.

Alla esimerkki, jossa kuvitteelliset tekstit, tehkää teidän perheelle sopiva!

Esimerkinomainen tunnetaulukko:

Perheenä haluamme tuntea...
• hyväksyntää (ei haittaa, jos tekee jotain väärin)
• naurua (aikuiset ja lapset hassuttelevat toisilleen silloin tällöin)
• ystävällisyyttä (kerrotaan, mistä asioista toisissa tykätään)
• lempeyttä (hymyillään, katsotaan jutellessa silmiin ja ollaan samalla tasolla puhuttaessa)
• arvostusta (kuunnellaan kaikkien mielipiteitä)
• kunnioitusta (jos ärsyttää, niin pitää antaa omaa aikaa).

Kokeaksemme näitä tunteita arjessa me aiomme...
• Jutella ja kuunnella. Saa kertoa omia ajatuksia lyhyesti. Opetellaan aloittamaan lauseet nätisti, kuten ”Voitko kuunnella...”
• Näyttää, miltä oikeasti tuntuu. Yritetään ymmärtää, mikä saa toiselle iloisen mielen ja mikä inhottavan olon. Yritetään ymmärtää, että ne voivat olla ihan eri asioita toiselle kuin minulle.
• Tehdä juttuja, jotka naurattavat. Toisen kustannuksella ei saa nauraa eikä varsinkaan tehdä jekkuja, jos huomaa toisen olevan kiukkuinen.
• Lapset saavat aina mennä aikuisen luo ja kysyä, pääseekö syliin tai kiikkumaan selkään, mutta jos aikuinen sanoo, että nyt on huono hetki, niin siitä ei kannata loukkaantua.

Kun erimielisyyksiä ja epämukavia tunteita ilmenee, me aiomme...
• Uskaltaa kysyä toiselta, mikä on. Pysähdytään pohtimaan, mikä kiukuttaa.
• Yrittää tunnistaa kiukun yhdessä ja etsiä oikean sanan tunteelle. Jos kiukku on iso, opetellaan sanomaan, että tarvitsee oman hetken, ja silloin saa mennä majaan viideksi minuutiksi.
• Ei saa repiä tavaroita itselleen. Opetellaan leluriidassa ottamaan kaksi askelta taakse ja pyytämään aikuinen avuksi.
• Riidan yhteydessä mietitään, mikä oli se hyvä asia, jota itse tai toinen yritti tehdä.
• Aikuiset opettavat lapsia puhumaan tilanteista eikä kaverin vioista ja omasta tunteesta eikä kaverin tekemisestä.
• Kaikki riidat voidaan selvittää ilman tavaroiden heittelyä, huitomista tai haukkumista. Jokainen tekee joskus tyhmiä asioita, mutta se ei tee meistä kenestäkään ihmisenä tyhmää.

Lähde: Mirja Köngäs
Tunneäly varhaiskasvatuksessa
PS-kustannus

TILAA KIRJA TÄSTÄ