Tweet

Jokaisen lapsen on tarpeellista oppia tunnistamaan vähintään muutama perustunne

Ote Kuinka kiukku kesytetään? -kirjasta

Tunteita on koko ajan menossa ja tulossa, ja ne vaikuttavat ajatuksiimme, kehoomme ja toimintaamme.

Lapsen kanssa on tärkeä käydä keskustelua, miten tunteet vaikuttavat häneen. Mitä hyötyä erilaisista tunteista voi olla? Tunteiden ajatellaan olevan kuin liikennemerkkejä, jotka kertovat esimerkiksi siitä, mikä asia on tärkeä ja mikä ei. Kateuden tunne kertoo, minkälaisia asioita toivoisi itselleen lisää. Vihan tunne kertoo epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Tunteita herää paljon myös myönteisissä tilanteissa. Mitä tarkoittaakaan ikävän tunne? Mitä hyötyä on ilosta tai rakkaudesta?

Jokaisen lapsen on tarpeellista oppia tunnistamaan vähintään muutama perustunne: ilo, suru, pelko ja viha. Tunteiden tunnistamisen oppiminen on joillekin helpompaa kuin toisille. Jo jotkut kaksivuotiaat ilmaisevat tunteitaan luontevasti ja monisanaisesti. Toisaalta vielä joillekin aikuisillekin on vaikeaa miettiä, miltä itsestä tuntuu.

Tällöin saattaa olla mahdollista tunnistaa vain ”hyvä” ja ”huono” olo. Jotta tunteiden nimeäminen alkaisi onnistua, siihen tarvitaan ennen kaikkea mallioppimista. Lasta, nuorta ja miksei aikuistakin auttaa, kun hän kuulee monenlaista puhetta tunteista. Tämä pätee erityisesti neuropsykiatrisesti oireileviin lapsiin, joilla on tavallista enemmän vaikeuksia tunteiden haltuun ottamisessa.

Arvioi lapsen tunteiden tunnistamisen taitoja

• Kuinka monta tunnetta lapsi osaa nimetä?
• Tunnistaako lapsi perustunteet eli ilon, surun, pelon ja vihan?
• Tunnistaako lapsi, miltä perustunteet näyttävät omilla tai toisten kasvoilla?
• Osaako lapsi ilmeillä perustunteet pyydettäessä?
• Tunnistaako lapsi, kun hänessä on herännyt jokin tunne?
• Tunnistaako lapsi toisista, kun heissä on herännyt jokin tunne?

Lisää tunnekeskustelua

Suuri osa ihmisistä keskittyy arjessa muuhun kuin tunteisiin. On töitä, opintoja tai kotitöitä. Pitää hoitaa monenlaisia asioita. Puhelin, netti ja televisio ovat monelle huomattavan paljon kutsuvampia kuin tunnekeskustelu. Jotkut lapset ja aikuiset kaipaavat vain hyvin vähän tunnekeskustelua arjessa. Ei tunnekeskustelusta tosin yleensä haittaa olisi.

Jos arjessa ei puhuta tunteista, ne voivat kehollisine vasteineen jäädä lapselle oudoiksi, epämukaviksi kokemuksiksi, joita mieluiten välttelisi. Tunteiden kohtaamisen vaikeus voi näkyä esimerkiksi lapsen vetäytymisenä tai aggressiivisena käytöksenä tilanteissa, joissa mitä tahansa tunteita herää. Myös miellyttävä tunne, kuten ilo tai yllättyminen, voi aiheuttaa lapsessa voimakkaan reaktion ja pyrkimyksen välttää herännyt tunnetila. Epämukavan tunteen välttely voi johtaa erikoiseenkin toimintaan. Jotkut lapset menevät piiloon, jotkut nauravat tai käyttäytyvät muuten hämmentävästi.

Jos lapsella on suuria tunteita ja vaikeuksia niiden säätelyssä, tunnepuheen tuominen luontevaksi osaksi arkea muuttuu välttämättömäksi. Lapsen pään päällä on ikään kuin vuoroin poutapilvi ja vuoroin iso musta ukkospilvi. Jos pilvistä ei puhuta lainkaan, miten lapsi voi oppia varautumaan ukkospilveen?

Tunteiden tunnistamisen taidon opettelu alkaa aikuisen omasta tunnepuheesta ja jatkuu lapsen tunteiden nimeämisenä tai arvaamisena eri tilanteissa. Aina ei voi olla täysin varma, onko aikuisen arvaus lapsen tunteesta osunut oikeaan. Niinpä sanamuodoilla on merkitystä: on parempi sanoa, että ”näytät hermostuneelta” kuin että ”olet hermostunut”.

Kun lapselle on herännyt jokin tunne, yleensä kysymyksestä ”mikä sinua vaivaa?” ei ole hyötyä. Harva lapsi saa sanottua tällaiseen kysymykseen minkäänlaista vastausta. Aikuinen voi sen sijaan arvailla lapsen tunteita ja sanoittaa niitä. Tunteita ei kuitenkaan ole tarkoitus arvottaa - aikuinen ei tunteita sanoittamalla osoita, mitä mieltä niistä on. Hän vain toteaa, että lapsella on ”tunne päällä”. Kun tätä riittävän pitkään toistellaan, lapsi alkaa muodostaa mielessään syy-seuraussuhteen: ”Kun minusta tuntuu tältä, olen peloissani.” Tällöin lapselle alkaa hahmottua myös mahdollisuus vaikuttaa omaan oloonsa.

Tunteiden nimeämiseen liittyviä mallifraaseja

• Nyt näytät tosi vihaiselta!
• Sinulla on ihan punaiset posket. Oletkohan suuttunut?
• Oletpa iloisen näköisenä tänään!
• Vaikutat vähän hermostuneelta.
• Olet tosi, tosi harmistuneen oloinen!
• Näytät yllättyneeltä. Onko näin?


Lähde: Riikka Riihonen — Minna Koskinen — Mira Piitulainen (kuv.)
Kuinka kiukku kesytetään?
Lasten aggressiokasvatus

Tässä kirjassa kerrotaan tunnesäätelytaitojen kehittymisestä ja tukemisesta sekä käydään läpi väkivaltaista käytöstä selittäviä tekijöitä. Teoksessa annetaan myös paljon käytännön keinoja lasten ja nuorten vihanhallintataitojen edistämiseksi.

TILAA TÄSTÄ.

UUTUUSKOULUTUS: