Aistitiedon käsittely on automattista ja niin itsestään selvää, että yleensä emme kiinnitä siihen mitään huomiota. Taitojen kehityskin lapsuudessa tapahtuu yleensä kuin itsestään ja luonnollisesti. Aistitiedon käsittelyn eli sensorisen integraation vaikeuksissa aistinelimet toimivat normaalisti, mutta aivot eivät rekisteröi, käsittele, yhdistele tai jäsennä aisteista tulevaa tietoa asianmukaisella tavalla.
Aistipohjaiset motoriset vaikeudet, aistitiedon erottelun vaikeudet sekä erityisesti aistitiedon säätelyn vaikeudet voivat ilmetä monin tavoin, myös käyttäytymisen, toiminnan ja osallistumisen vaikeuksina. Vaikeudet aistitiedon käsittelyssä estävät tai vaikeuttavat edistyneempien taitojen kehittymistä.
Aistitiedon käsittelyn vaikeudet altistavat epäonnistumisille ja negatiiviselle palautteelle. Vaikeuksien vuoksi tavanomaiset tilanteet voivat tuntua hankalilta tai jopa sietämättömiltä.
Epämiellyttävä, pelottava tai sietämätön tilanne laukaisee ihmisessä automaattisen stressireaktion. Sen aikana ihminen valmistautuu sympaattisen hermoston aktivoitumisen ja stressihormonien vaikutuksesta pakenemaan tai taistelemaan tai voi myös lamaantua ylivoimaisen uhan vuoksi.
Aistitiedon käsittelyn ja erityisesti aistitiedon säätelyn vaikeudet voivat herkistää stressireaktion laukeamista. Stressitilan aikana ihmisen aistit toimivat tavallistakin herkemmin, mikä voi edelleen vaikeuttaa tilannetta.
Erityisesti lapsilla aistitiedon käsittelyn vaikeudet voivat stressireaktion vuoksi laukaista ei-toivottua käyttäytymistä, hermostumista, kieltäytymistä, juuttumista ja raivokohtauksiakin. Ongelmallinen käytös voi olla lapsen kannalta ymmärrettävää, ehkä jopa ainoa keino selviytyä hankalasta tilanteesta. Kuitenkin samaan aikaan käytös voi olla hankalaa tai haitallista ympäristön kannalta. Jos aikuinen näissä tilanteissa vain moittii lasta ja vaatii tätä muuttamaan käyttäytymistään tunnistamatta lapsen hätää ja hankalaa oloa, lapsi joutuu selviytymään mahdottomasta tilanteesta yksin.
Tieto ja ymmärrys aistitiedon käsittelyn vaikeuksien vaikutuksesta tunteiden ja käyttäytymisen ilmenemiseen eri tilanteissa on tärkeää, jotta ohjaus ja tuki auttaisivat lasta. Kun vielä muistetaan, että lapsen aistikokemukset voivat olla hyvin erilaisia kuin vanhemmalla, on helpompi ymmärtää lapsen kokemusta ja hänen yritystään selviytyä tilanteesta. Aistitiedon käsittelyn vaikeus tai mikään muukaan vaikeus, häiriö tai sairaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapselta ei saisi vaatia mitään tai ei-toivottua käyttäytymistä pitäisi vain ymmärtää. Lapsi, jolla on erityisvaikeuksia, tarvitsee muita enemmän aikuisen apua ja ohjausta erityisesti tunnetaidoissa ja käyttäytymisen säätelyssä. Kaikkein eniten nämä lapset kuitenkin tarvitsevat hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen tunnetta sekä yhteisiä jaettuja ilon hetkiä.
Lähde:
Anita Puustjärvi (toim.)
Aistitiedon käsittelyn vaikeudet
Ymmärrystä ja sujuvampaa arkea
Tämä uusimpaan tutkimustietoon nojautuva teos on ensimmäinen suomalaisin voimin toteutettu kirja aistitiedon käsittelyn vaikeuksista. Se sopii varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisille, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja vanhemmille sekä henkilöille, joilla on aistitiedon käsittelyn vaikeuksia.
erityislapset, aistiherkkyys, aistitiedon vaikeudet