Empatia tarkoittaa asian katsomista lapsen näkökulmasta, ei lapsen tasolta.

Empatian ansiosta lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, jolloin hän usein rauhoittuu. Mutta miten toteuttaa empatiaa käytännössä? Tässä kolme askelta, jotka voit ottaa.

1. Tarkastele tilannetta lapsen näkökulmasta.

Empatia on toisen asemaan asettautumista ja tilanteen tarkastelemista hänen näkökulmastaan. Lapsi ei tee mitään ilman syytä. Taustalla on aina jokin täyttymätön tarve tai oppimaton taito. Hän ei kuitenkaan välttämättä pysty tunnistamaan tai tietämään tätä. Aikuisen tehtävä on olla tässä apuna.

2. Mieti,miltä lapsesta tuntuu ja sanoita hänen tunteitaan.

Daniel Siegel on sanonut: Name It to Tame it. Tämä tarkoittaa sitä, että kun lapsi saa peloilleen ja tunteilleen nimen, se rauhoittaa häntä.

3. Pidä mielessä myös oma näkökulmasi.

Mitkä asiat vaikuttavat tulkintaasi tilanteesta? Olenko itse väsynyt, nälkäinen tai ärtynyt? Siirrätkö vain omat tunteesi lapseen?
Empatian voima on sen välittämässä viestissä:
Olen tässä sinun kanssasi. En ole tässä korjatakseni sinua. En ole tässä tunteakseni puolestasi. Olen tässä tunteakseni kanssasi ja kertoakseni, että et ole yksin.
— Brene Brown

Esimerkiksi

Lapsi heittelee sisällä palloa, joka osuu toisen lapsen otsaan. Toinen lapsi alkaa itkeä. Itku hälyttää sinut paikalle. Mitä tämän jälkeen tapahtuu? Nouseeko sormesi syyttävästi jo matkalla ja otsasi menee ryppyyn vai menetkö kysellen selvittämään tilannetta? Muistatko ottaa empatian matkaan?

Aikuisena saatat vastata lapselle näin: ”Sinä tiedät, että pallon heittäminen sisällä on kiellettyä. En voi ymmärtää, miten voit olla noin tottelematon. Nyt menet istumaan tuohon ja miettimään mitä teit.”

Jos taas vastaat tilanteeseen empatialla, reaktiosi voisi olla tällainen: ”Osuit pallolla kaveriin, ja nyt hän itkee. Sinusta tuntuu varmaan aika pahalta. Näen kyyneleitä silmissäsi. Tämän takia meillä on sääntö, että pallolla ei saa heittää sisällä. Mitä voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi?”

Kummalla tavalla ajattelet, että tilanne voisi mennä paremmin eteenpäin? Ei-empaattisessa kohtaamisessa lapsi joutuisi taistele tai pakene -tilaan ja joko alkaisi vastustaa tai juoksisi karkuun. Se tarve tai syy, joka sai hänet heittämään palloa, ei kuitenkaan selvinnyt, eikä hän oppinut mitään uusia taitoja, jotka seuraavan kerran auttaisivat häntä välttämään tilanteen. Hän ei tullut kuulluksi eikä ymmärretyksi.

LÄHDE: Tiia Trogen
Positiivinen kasvatus

Tämä kirja on rakkautta ensisilmäyksellä! Mahtavia oivalluksia helposti ymmärrettävässä muodossa. Kaikki ylimääräinen teoreettinen liirumlaarum on jätetty pois ja kirjassa mennään suoraan asiaan ja puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ja mikä parasta, kirjaa voi hyödyntää sekä vanhempana että ammattilaisena. Kirja, jonka aion ostaa, kiitos Tiia Trogen!
— Marika verkkopalvelumme arviossa

TILAA KIRJA TÄSTÄ