Yksittäisten tunteiden nimeäminen ja tunnekokemuksista jutteleminen kannattaa ottaa osaksi arkista puuhailua kaikenikäisten lasten kanssa. Muista sanoittaa monipuolisesti sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita!

Kun aikuinen sanoittaa lapsen tunteita...

• lapsi kasvattaa tunnesanavarastoaan. Lapsi ei automaattisesti tiedä tunnesanoja, vaan hän oppii niitä vuorovaikutuksessa kuten vaikka värit ja eläimetkin.

• lapsi oppii ymmärtämään, mikä tunnesana kuvaa mitäkin tunnekokemusta. Tämä kasvattaa lapsen itsetuntemusta.

• lapsi saa kokemuksen siitä, että aikuinen ymmärtää hänen sisäistä kokemusmaailmaansa. Tämä vahvistaa lapsen ja aikuisen välistä myönteistä vuorovaikutussuhdetta.

• lapsi kokee tulleensa kuulluksi. “Huomaan, että sinua harmittaa lähteä sisälle, kun sinulla on hauskat leikit kesken.” Kuulluksi tuleminen rauhoittaa lasta.

• lapsi oppii pikkuhiljaa nimeämään omia tunteitaan.

Lapsen tunteita voi sanoittaa esimerkiksi näin:

“Suututtaako sinua tuo, mitä Niilo teki?”
“Näytätpä tyytyväiseltä/surulliselta/jännittyneeltä.”
“Taidat olla aika innoissasi iltapäivän retkestä!”
“Jännittääkö sinua?”
“Oletko surullinen jostakin?”
“Näyttää siltä, että tulit lahjasta tosi iloiseksi!”

Sen lisäksi, että sanoitat lapsen tunteita, juttele myös muista ympärillä olevista tunteista. Lisää tunnesanoja puheeseesi, kun leikit tai luet kirjoja lapsen kanssa: “Tuo hahmo vaikuttaa tosi vihaiselta!” “Mikähän tunne tuolla on?” “Nyt tämä tuli tosi surulliseksi.”

Lähde: Julia Pöyhönen — Heidi Livingston
Fanni ja suuri tunnemöykky
Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen

PALJON TARINOITA JA HUIKEASTI TUNNETAITOTEHTÄVIÄ FANNI-KIRJOISTA!

Fanni-sarjan kirjat tutustuttavat lapset tunnetaitoihin ja käytännön tunnesäätelykeinoihin askel askeleelta. Kirjat sopivat 4—7-vuotiaille.

Kaikissa sarjan kirjoissa:
• lämminhenkinen tarina lapsen kanssa luettavaksi,
• tunnetaidoista kertova osuus kasvattajalle ja vanhemmalle sekä
• harjoituksia lapsen kanssa tehtäväksi kodin arkeen ja päiväkotiin.

TILAA TÄÄLTÄ.