Usein sanotaan, että lapsi ei ole tarpeeksi motivoitunut muuttamaan käytöstään. Kyse ei kuitenkaan ole usein motivaation määrästä vaan laadusta. On olemassa kahdenlaista motivaatiota: sisäistä ja ulkoista. Psykologisten perustarpeiden täyttyminen johtaa sisäiseen motivaatioon. Näitä ovat omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys.

1. Omaehtoisuus. Lapsi otetaan mukaan ratkaisemiseen ja tavoitteen asettamiseen. Jos tavoitteena on esimerkiksi se, että lapsi pukee itsenäisesti ulkovaatteet, lapsi täytyy ottaa mukaan keskusteluun tavoitteen asettamisesta ja sen hyödyistä. Näin itsenäinen pukeutuminen ei ole vain aikuisen vaatimus vaan tärkeä taito, jota harjoitellaan ja josta on hyötyä tulevaisuudessa.

Lapsi saa olla mukana miettimässä, miten taitoa harjoitellaan. Aikuinen voi ehdottaa eri vaihtoehtoja, joista lapsi voi valita. Näin lapsella täyttyy autonomian ja itsenäisyyden tarve. Hän kokee, että hänellä on vaikutusta omaan elämäänsä, eikä hänelle vain sanella ulkopuolelta, millä tavalla asiat täytyy tehdä. Aikuisen tehtävä on kuitenkin antaa tarvittavia vaihtoehtoja. Tämä ei tarkoita sitä, että lapsi saa itse päättää rajattomasti, vaan aikuinen luo sopivat rajat, joiden sisällä lapsi voi liikkua ja tehdä omia valintoja.

2. Kyvykkyys. Lapsella pitää olla sellainen tunne, että hän pystyy toimimaan toiveidemme mukaisesti. Erittäin tärkeää on ottaa huomioon lapsen kehitystaso, eli lapselta ei voi vaatia liikoja, mutta hänelle on hyvä asettaa hieman haasteita. Liian helpot tehtävät eivät lisää kyvykkyyden tunnetta, ja siksi sopiva haastetaso on tärkeä. Kyvykkyyteen vaikuttavat myös minäpystyvyys, itsetunto ja se, että saa toimia omien vahvuuksiensa avulla.

3. Yhteisöllisyys. Aikuisena meidän pitää luoda sellainen psykologisen turvallisuuden ilmapiiri, jossa lapsi tuntee olevansa osa perhettä tai lapsiryhmää. Tämä nostaa lapsen sisäistä motivaatiota toimia sillä tavalla, mikä on kaikille hyväksi. Ratkaisussa tulisi ottaa huomioon, että se on hyvä lapselle ja ympärillä oleville ihmisille. Kun lapsi tuntee yhteenkuuluvuutta muihin, hän haluaa toimia myös muiden hyväksi. Kannattaakin miettiä, mitä hyvää tästä on koko ryhmälle. Toiset voivat myös kannustaa hyvään käytökseen. Yhteisön tulisi olla lämminhenkinen ja tukea lasta.


OTE ON TIIA TROGENIN POSITIIVINEN KASVATUS -KIRJASTA. TILAA KIRJA TÄÄLTÄ.

Positiivinen kasvatus kirja antaa niin paljon hyviä vinkkejä sekä oivalluksia! Positiivisen kasvatuksen avulla päästään kohti parempaa ja positiivisempaa joka päiväistä kasvatusta sekä omaa ja muiden hyvinvointia. Suosittelen kaikille luettavaksi<3
- Rita

TUTUSTU MYÖS LEMPEÄN KASVATTAJAN OPPAASEEN