Arjen kiireessä unohdamme usein, kuinka tärkeää on osoittaa iloa ja myötäelämistä läheistemme kanssa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ihmissuhteemme kärsivät, jos emme ole läsnä silloin, kun kaikki on hyvin — vaikka olisimmekin tukena vaikeina hetkinä.



Psykologian tutkija Shelly Gable on tiiminsä kanssa tunnistanut neljä erilaista tapaa reagoida toisen jakamaan positiiviseen kokemukseen: aktiivisesti rakentava, passiivisesti rakentava, aktiivisesti tuhoava ja passiivisesti tuhoava.

Aktiivisesti rakentava reagointi vahvistaa ihmissuhteita

Aktiivisesti rakentava reagointitapa (engl. active constructive reaction, ACR) tarkoittaa sitä, että olemme vuorovaikutustilanteessa aidosti ja aktiivisesti läsnä. Kun perheenjäsen tai ystävä kertoo sinulle innostavan uutisen, hän toivoo sinun jakavan ilonsa. Tämä ei tarkoita pelkästään kehuja tai selkään taputtelua, vaan se on aitoa kiinnostusta, uteliaisuutta ja myötäylpeyttä.

Esimerkiksi: Lapsesi kertoo innokkaasti, että hänet on valittu koulun urheilujoukkueeseen. Aktiivisesti rakentava reagointi voisi olla:

1. Lasket puhelimen käsistäsi ja käännyt häntä kohti.
2. Katsot häntä silmiin ja hymyilet.
3. Kysyt lisää: “Vau, kuinka sait tietää? Mitä kaikkea joukkueessa pääsee tekemään?”

Monilta meistä tämä vaatii tietoista harjoittelua, mutta se vahvistaa läheisiä suhteitamme.

Muut reagointitavat voivat heikentää yhteyttä

Kaikki reagointitavat eivät tue ihmissuhteita yhtä hyvin.

• Passiivisesti rakentava reaktio sisältää kyllä positiivisen kommentin, mutta ilman aktiivista kiinnostusta. Esimerkiksi vain “Sepä hienoa!” ilman jatkokysymyksiä, minkä jälkeen jatkat omia askareitasi. Tämä jättää lapselle tunteen, ettei hänen ilonsa ole sinulle kovin tärkeä.

• Aktiivisesti tuhoava reaktio keskittyy heti negatiivisiin puoliin. Esimerkiksi: “Vai niin, nyt meillä menee sitten kaikki viikonloput kisamatkoihin!” Tämä vie ilon pois lapselta ja voi saada hänet tuntemaan syyllisyyttä saavutuksestaan.

• Passiivisesti tuhoava reaktio taas ohittaa hyvät uutiset kokonaan. Esimerkiksi: “Okei. Ruoka on valmista, tule syömään.” Tämä viestii, ettei asia ole merkittävä.

Miksi aktiivinen myötäeläminen on tärkeää?

Aktiivisesti rakentava reagointi luo perheeseen vahvemman luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Se lisää läheisyyttä, ymmärrystä ja vähentää ristiriitoja. Lapset ja aikuiset, jotka kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, tuntevat olonsa turvallisemmaksi ja onnellisemmaksi.

Muokattu teksti kirjasta
Ulrika Björkstam
Kehitä resilienssiä
Opas muutoskykysi vahvistamiseen
TUTUSTU KIRJAAN

Kirja kertoo käytännönläheisesti, mistä resilienssi syntyy, mitkä ovat sen rakennusaineita ja miten kuka tahansa voi vahvistaa omaa muutoskykyään.

Kuka?
Vuonna 2008 Meksikossa lentokone syöksyi keskelle kaupungin vilkasta liike-elämän keskusta. Ulrika Björkstam oli yksi niistä ihmisistä, joka loukkaantui onnettomuudessa. Tapahtuma muutti hänen elämänsä perustavanlaatuisella tavalla. Nykyisin Björkstam työskentelee ratkaisukeskeisenä valmentajana resilienssin parissa sekä luennoitsijana ja kirjailijana. Onnettomuudesta selviytymisen jälkeen hän oivalsi, kuinka tärkeä voimavara mielen muutoskyky on. Ulrikan kuva: Heidi Strengell