Arkemme jokainen hetki on täynnä tilanteita, joissa itsesäätelyn taidot näyttelevät isoa roolia. Itsesäätelyn taitoa tarvitsevat kaikenikäiset ihmiset. Se on koko elämän ajan kehittyvä taito, jota voidaan tietoisesti työstää.

Itsesäätelyn onnistuessa ihminen pystyy suhteuttamaan oman toimintansa siihen, mitä ympäristö häneltä odottaa.

Itsesäätelyä voi ajatella jatkumona, jolla jokainen meistä liikkuu koko ajan. Itsesäätely ei ole päällä- tai pois-tilassa vaan enemmänkin liukuva taito, joka on kytköksissä voimavaroihimme.

Kun olemme kuormittuneita, toimiva itsesäätely vaatii enemmän ponnistuksia. Monelle aikuisellekin se on tuttua: Se on inhimillistä ja normaalia. Toisinaan itsesäätelyn taidot toimivat sujuvasti, toisinaan itsesäätely on heikkoa ja vaikeaa.

Kouluikäisellä lapsella iänmukaisesti toimiva itsesäätely on lähes näkymätöntä ja saa asiat sujumaan. Lapsi...
• malttaa odottaa vuoroaan,
• kestää pettymyksiä,
• ottaa toiset huomioon,
• viivästyttää välitöntä mielihyvää,
• puhuu ystävällisesti ja
• säätää tunteitaan nopeasti.

Itsesäätelyn vaikeudet näkyvät usein tunnesäätelyn ja käyttäytymisen haasteina. Käyttäytyminen on tilanteeseen nähden epätarkoituksenmukaista ja säätelyltään liiallista tai liian vähäistä.

Esimerkkinä liiallisesta säätelystä ovat lapset, jotka ovat hiljaisia ja syrjään vetäytyviä. Ylisäätelyn taustalla on usein jännitystä, ahdistuneisuutta ja sosiaalista epävarmuutta. Energian käyttäminen säätelyyn vaikeuttaa keskittymistä ja sosiaalisia tilanteita. Ylisäätelevät lapset oireilevat usein kehollisesti. Näitä oireita voivat olla esimerkiksi vatsakivut ja uniongelmat. Ylisäätelevä toimintatapa tuottaa lapsille ulkopuolisuuden kokemuksia ja johtaa usein eristäytymiseen, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä paljon kärsimystä ja vaikuttaa minäkuvan kehityksen.

Aikuisten huomio kiinnittyy herkimmin alisääteleviin lapsiin, joiden toiminta on ulospäin näkyvämpää. Itseään alisäätelevät lapset saattavat olla impulsiivisia tekemisissään ja sanomisissaan. He saattavat reagoida voimakkaasti erilaisiin aistiärsykkeisiin. Lasten tunteen säätely voi olla puutteellista, ja tunnetilat voivat muuttua äkillisesti. Alisäätely saattaa näkyä raivokohtauksina ja aggressiivisuutena itseä tai muita kohtaan. Alisäädelty käyttäytyminen johtaa helposti kielteisiin seurauksiin, häpeän kokemuksiin sekä tunteeseen siitä, ettei pysty hallitsemaan omaa käyttäytymistään.

Tunteista tietoiseksi tuleminen on edellytys tunne- ja itsesäätelyn taitojen kehitykselle ja itse asiassa koko ihmisen hyvinvoinnille.

Tunnetaitojen taitoharjoittelussa keskeinen osa on tunteiden nimeämisen harjoittelu. Oudosta olosta tulee paljon ymmärrettävämpi, kun sille saa nimen. Nimen avulla vaikealta tuntuva tunne muuttuu konkreettiseksi ja hahmotettavaksi asiaksi. Samalla myös muiden ihmisten on helpompi saada kiinni, mistä on kyse, kun voi kertoa, että harmittaa, kiukuttaa tai olo on onnellinen ja tyytyväinen. Lapsen möykyltä tuntuva olo alkaa aueta, kun sille löytyy nimi. Aikuiset pystyvät auttamaan ja tukemaan lasta, kun he saavat palan hänen tunteestaan.

Tunnesanaston kasvattaminen arjen tilanteissa on paras keino harjoitella tunteiden nimeämistä.

Lähde: Maria Matilainen — Marjukka Puustinen
Maltti ja Sinni
Harjoitteita itsesäätelytaitojen oppimiseen

Tunnekortit ovat oiva tapa harjoitella tunnetaitoja arjessa!

Maltti ja Sinni -tunnekortit sisältävät 31 eri tunnetta kuvaavaa korttia, aikuisten keskusteluvihjekortit ja lasten omat ohjekortit. Korttien selkeät ihmishahmot helpottavat tunteiden tunnistamista. Kasvojen ilmeiden lisäksi tukea tunnistamiseen tuovat kehon asennot ja korteissa näkyvä tunnesana. Kortteja voi käyttää kouluissa, päiväkodeissa, lastensuojelussa, kerhoissa, harrastuksissa, terapiassa ja kotona.
TUTUSTU LISÄÄ MALTTI JA SINNI -TUNNEKORTTEIHIN
TILAA MALTTI JA SINNI -KIRJA TÄSTÄ.