Aistiyliherkkä ihminen reagoi aistimuksiin tavallista voimakkaammin, pidempään tai nopeammin. Tavallista tai toistuvaa aistimusta on vaikea sietää, eikä siihen totuta tavalliseen tapaan.

Monen aistikanavan välityksellä samaan aikaan tulevat viestit voivat tuntua hallitsemattomalta kaaokselta. Aistiyliherkkä ihminen pyrkii välttelemään epämiellyttäväksi kokemiaan asioita ja voi kokea rasittavana tilanteet, joissa ei muiden mielestä ole mitään erityistä.

Stressikynnyksen ylittyminen voi johtaa myös raivokohtaukseen tai lamaantumiseen eli niin sanottuun taistele, pakene tai lamaannu -reaktioon. Aistiyliherkkyys voi vaikeuttaa päivittäistoimia, kuten pukeutumista, peseytymistä ja ruokailutilanteita. Aistiyliherkkyydet ovat tavallisia erityisesti näkö-, tunto- ja kuuloaistin alueella.

Mitä tarkoitetaan aistitiedon käsittelyn vaikeuksilla?

Aistitiedon käsittelyn eli sensorisen integraation vaikeuksissa aivot käsittelevät aistien kautta tulevaa tietoa poikkeavasti, minkä vuoksi aistitieto on hämmentävää, kuormittavaa tai vääristynyttä. Vaikeudet haittaavat usein jokapäiväisten asioiden sujumista. Ne esimerkiksi hankaloittavat pukeutumista, peseytymistä, nukkumista, syömistä ja leikkimistä. Lapsen saattaa olla vaikea hallita tunteitaan ja käyttäytymistään. Liiallinen kuormittuminen voi laukaista stressireaktion, joka voi ilmetä raivokohtauksena, välttelynä, jumiutumisena tai lamaantumisena. Aistitiedon käsittelyn vaikeudet voivat vaikuttaa myös vireystilan ja tarkkaavuuden säätelyyn sekä heikentää itsetuntoa.

Aistitiedon käsittelyn vaikeuksien hoito perustuu sopeutumisen ja toimintakyvyn tukemiseen. Lapsi, vanhemmat ja lapsen lähipiiri tarvitsevat riittävästi tietoa aistisäätelyvaikeuksista ja niiden kanssa selviytymisestä. Ympäristöä muokkaamalla ja toimintakykyä tukevia apukeinoja käyttämällä voidaan vähentää ongelmallisia tilanteita. Lasta autetaan löytämään ja harjoittelemaan selviytymistaitoja erilaisiin tilanteisiin. Lapsi tarvitsee myös aikuisten tukea aistisäätelyn vaikeuksien laukaisemien tunnereaktioiden säätelyyn.

Mitä voit tehdä lapsen auttamiseksi?

1. Opettele ymmärtämään, miten lapsi kokee erilaiset tilanteet ja asiat. Vähennä stressiä aiheuttavia asioita, kuten melua, kiirettä ja yllätyksiä. Kerro jo etukäteen, mitä tapahtuu ja kuinka toimitaan.

2. Poista ympäristöstä lapsen toimintakykyä häiritseviä asioita, jos mahdollista. Opettele tunnistamaan ne asiat, jotka auttavat lasta rauhoittumaan. Etsi yhdessä lapsen kanssa selviytymiskeinoja ja apuvälineitä hankaliin tilanteisiin.

3. Hankalilta tuntuvista tilanteista ja asioista selviytymistä voi harjoitella leikin ja huumorin avulla, pienin askelin etenemällä. Harjoittelu on helpompaa, jos saat herätettyä lapsen oman kiinnostuksen asiaa kohtaan. Aikuisen turvallinen tuki ja rauhallisuus auttavat harjoittelussa.

LÄHDE: Annika Hämynen — Johanna Lehtomaa (kuv.)
Apua, sukissani on lohikäärmeitä!
Satuja aistiherkkyyksistä
Teksti: lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi kirjan tietoisku aiheesta

Apua, sukissani on lohikäärmeitä! on lempeä ja helposti samaistuttava kirja aistiherkkyyksistä. Kirjassa on neljä mielikuvituksella höystettyä tarinaa aistiherkän Kaikun arjesta. Kertomukset antavat ymmärrystä aistiherkkyydestä sekä vertaistukea aistiherkälle lapselle ja tämän vanhemmille. Yhtä lailla ne tarjoavat houkuttelevia satuhetkiä kaikille lapsille. Kirja sisältää myös lastenpsykiatrian erikoislääkärin Anita Puustjärven tietoiskun aistiherkkyyksistä.

Tilaa satukirja

NYT MYÖS UUSI SATUKIRJA!