Muun muassa synnynnäinen temperamentti ja kulloinenkin kehitysvaihe vaikuttavat siihen, kuinka paljon lapsi kaipaa sosiaalisia suhteita. Joku viihtyy parhaiten yksinään tai oman perheen kesken, kun taas toinen saa energiaa ollessaan ison ystäväjoukon ympäröimänä.



Temperamentti ei kuitenkaan määritä sitä, kuinka hyvät sosiaaliset taidot jollakulla on. Rohkea ja johtaja-asemaan hakeutuva lapsi saattaa olla hyvä ilmaisemaan omia mielipiteitään, kun taas arka ja muita tarkkaileva lapsi voi olla taitava lukemaan sosiaalisia tilanteita ja antamaan muille tilaa. Äärimmäisen sopeutuva lapsi osaa olla joustava ja hitaasti sopeutuva taas ehkä taitava pitämään omista rajoistaan kiinni. Vastaavasti kullakin lapsella on omat sosiaalisten taitojen alueensa, joita heidän erityisesti täytyy harjoitella.

Ihminen on sosiaalinen olento, joka tarvitsee temperamentistaan riippumatta muita kehittyäkseen ja voidakseen hyvin. Meillä kaikilla on lukuisia ihmissuhteisiin liittyviä tarpeita.

• Yhteystarve viittaa tarpeeseen kokea olevansa rakastettu ja tärkeä. Tämä tarve tyydyttyy useimmiten läheisissä perhe-, seurustelu- tai ystävyyssuhteissa, kuten lapsen ja vanhemman välillä.

• Yhteisöllisyystarve viittaa tarpeeseen kuulua joukkoon. Haluamme kokea olevamme osa ryhmää tai yhteisöä. Lapselle tärkeitä yhteisöjä ovat tyypillisesti koulu- ja varhaiskasvatusryhmät sekä kaveri- ja harrastusporukat.

• Turvatarve viittaa tarpeeseen kokea olevansa turvassa. Läheiset ihmissuhteet tai esimerkiksi hyvä luokkahenki lisäävät kokemusta turvasta, kun taas ulkopuolelle jättäminen ja muu kiusaaminen viestivät uhkaa, vaikka käytös ei suoraan kohdistuisi lapseen vaan esimerkiksi luokkakaveriin.

• Arvostustarve viittaa tarpeeseen tulla kuulluksi ja olla kunnioitettu ja arvokas. Lapsille on tyypillistä hahmottaa omaa arvoaan ulkoisten tekijöiden perusteella: millaisia ystäviä minulla on, kuinka hyvin suoriudun jostakin tehtävästä tai millaisia taitoja minulla on.

Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että nämä tarpeet tulevat arjessa huomioiduksi. Lapsi pyrkii toiminnallaan vaistomaisesti kohtaamaan tarpeensa, mutta koska sosiaaliset taidot ja tunnetaidot ovat vasta kehittymässä, hän saattaa toimia kurjasti tai ajattelemattomasti, kuten tavoitella ryhmän tiettyjen jäsenten arvostusta muita kiusaamalla.

Ote kirjasta: Julia Pöyhönen — Heidi Livingston
Fanni ja kiusattu kaveri
Kaveritaitojen harjoitteleminen

Fanni ja kiusattu kaveri — Kaveritaitojen harjoitteleminen -kirjan tarina ja siihen liittyvät tehtävät auttavat lasta ymmärtämään kiusaamiseen liittyviä ilmiöitä ja oppimaan tärkeitä kaveritaitoja, kuten omista rajoista kiinni pitämistä, toisen puolustamista ja muiden huomioimista.

Tutustu kirjaan lisää

Myös pienemmille: Miu ottaa kädestä