Häpeän ja syyllisyyden tunteet ovat tärkeitä ihmislajin sosiaaliselle kehitykselle ja normaalin järjestyksen pysymiselle. Leonard Mlodinow sanoo kirjassaan Kuinka tunteet muokkaavat ajatteluamme, että molempien rooli sosiaalisessa vuorovaikutuksessamme on estää rikkomuksia ja väärin toimimista sekä edistää korjausta, anteeksipyyntöä ja sovitusta.

Tämä on tärkeää myös vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa.

Alttius sekä syyllisyyteen että häpeään juontaa juurensa varhaisimpiin perhekokemuksiimme ja näyttää periytyvän vanhemmiltamme.
- Leonard Mlodinow, Kuinka tunteet muokkaavat ajatteluamme

Häpeän ja syyllisyyden tasapaino on tärkeää. Tämä testin avulla voit kartoittaa, millaista häpeä- ja syyllisyyskäyttäytymistä opetat perheellesi (nykyiselle tai mahdollisesti tulevalle).

Testin tekeminen saattaa auttaa ymmärtämään itseäsi paremmin ja tekemään tarvittavia toimenpiteitä omassa kasvatustavassasi. Esimerkiksi vanhemman oma kehohäpeä saattaa nopeasti peilautua myös lapselle. Tämän vuoksi on tärkeä tiedostaa omat ajattelumallit ja hioa niitä turvallisen ja rohkaisevan kasvatuksen takaamiseksi.

Koska kukaan ei ole täydellinen, testin tuloksesta ei tule potea lisää häpeää tai syyllisyyttä. Jos tämä testi nostatti pintaan huolta ja kysymyksiä, on niistä hyvä hakeutua puhumaan. Turvalliset keskustelut ystävien, puolison tai ammattiavun kanssa voivat olla tärkeä osa seuraavaa vaihetta omien tunnetaitojen hiomisessa.

Häpeän ja syyllisyyden kartoitus -testi
Kirjasta Kuinka tunteet muokkaavat ajatteluamme, Leonard Mlodinow
(Alk. June Price Tangney & Rhonda L. Dearing, Shame and Guilt, 2002)

Tehtävässä on kuvailtu tilanteita, joihin on kaksi erilaista reagointitapaa. Yritä kuvitella itsesi jokaiseen tilanteeseen ja arvioida, miten todennäköisesti reagoisit tilanteeseen eri reagointitapojen mukaan. Arvioi jokainen reaktio numerolla yhdestä̈ viiteen niin, että 1 = erittäin epätodennäköistä, 2 = melko epätodennäköistä, 3 = toisinaan, 4 = melko todennäköistä ja 5 = erittäin todennäköistä.

Vastata täytyy molempiin vaihtoehtoihin. Tällöin on mahdollista, että a-kohdan vastaukseen tulee numero 1 ja b-kohtaan numero 5. On myös mahdollista, että molempiin kohtiin todennäköisyys on sama, esimerkiksi 1. Tärkeintä on arvioida molempien vaihtoehtojen todennäköisyydet.

1. Suunnittelet tapaavasi ystäväsi lounaalla. Kello viideltä tajuat tehneesi hänelle oharit.
a)  Ajattelisit: ”Olen ajattelematon.” ____
b)  Ajattelisit, että sinun on korvattava tilanne ystävällesi mahdollisimman pian. ____

2. Rikot töissä jotakin, minkä jälkeen piilotat sen. ____
a)  Ajattelisit irtisanoutuvasi. ____
b)  Ajattelisit: ”Tämä saa minut ahdistumaan. Minun täytyy joko korjata se tai pyytää joku muu tekemään se puolestani.” ____

3. Lykkäät töissä projektin suunnittelua viime hetkeen, ja se epäonnistuu.
a)  Tuntisit itsesi epäpäteväksi. ____
b)  Sinusta tuntuisi: ”Ansaitsen nuhteet projektin kehnosta johtamisesta.” ____

4. Teet töissä virheen ja huomaat, että työkaveriasi syytetään siitä.
a)  Pitäisit asian omana tietonasi ja välttelisit työkaveriasi. ____
b)  Tuntisit itsesi onnettomaksi ja haluaisit kiihkeästi korjata tilanteen. ____

5. Pelleillessäsi heität palloa ja se osuu ystävääsi kasvoihin.
a)  Tuntisit olosi taitamattomaksi, kun et osaa edes heittää palloa. ____
b)  Pyytäisit anteeksi ja varmistaisit, että ystäväsi voi paremmin. ____

6. Ajat tietä pitkin ja osut pieneen eläimeen.
a) Ajattelisit: ”Olen kauhea.” ____
b) Sinusta tuntuisi pahalta, ettet ollut ajaessasi valppaampi. ____

7. Lähdet kokeesta ajatellen, että onnistuit äärimmäisen hyvin. Sen jälkeen saatkin tietää, että pärjäsit huonosti.
a) Tuntisit itsesi tyhmäksi. ____
b) Ajattelisit: ”Minun olisi pitänyt opiskella ahkerammin.” ____

8. Kun olet kaveriporukalla ulkona, pilkkaat ystävääsi, joka ei ole paikalla.
a) Tuntisit itsesi pieneksi . . . kuin rotaksi. ____
b) Pyytäisit anteeksi ja puhuisit kyseisen henkilön hyvistä puolista. ____

9. Teet merkittävän virheen tärkeässä työprojektissa. Ihmiset luottivat sinuun, ja pomosi kritisoi sinua.
a) Sinusta tuntuisi, että haluat piiloutua. ____
b) Ajattelisit: ”Minun olisi pitänyt tunnistaa ongelma ja tehdä parempaa työtä.” ____

10. Hoidat ystäväsi koiraa, kun hän on lomamatkalla, ja koira pääsee karkuun.
a) Ajattelisit: ”Olen vastuuton ja taitamaton.” ____
b) Vannoisit olevasi varovaisempi ensi kerralla. ____

11. Osallistut työkaverisi tupaantuliaisiin ja kaadat punaviiniä hänen uudelle kermanväriselle matolleen, mutta luulet, ettei kukaan huomannut.
a) Haluaisit olla missä tahansa muualla kuin juhlissa. ____
b) Jäisit myöhään auttamaan tahran puhdistuksessa. ____

YHTEENLASKETTU SUMMA kaikille a-vastauksille = ______ häpeäpistettä
YHTEENLASKETTU SUMMA kaikille b-vastauksille = ______ syyllisyyspistettä

Testissä pisteiden vaihteluväli on molemmille kohdille 11—55. Mlodinowin mukaan lukuisissa tutkimuksissa noin puolet vastaajista sai häpeäasteikolla pisteitä 25—33 ja syyllisyysasteikolla 42—50. Naiset ovat tyypillisesti saaneet korkeammat lukemat kuin miehet.

Jos haluat tehdä lisää samankaltaisia testejä tai tutustua aiheeseen muutoin, lue Leonard Mlodinowin kirja Kuinka tunteet muokkaavat ajatteluamme. Kirja on mielenkiintoisten esimerkkien ja tieteellisten tutkimusten siivittämää kerrontaa siitä, miten tunteet vaikuttavat jokapäiväisessä elämässämme. Kirjasta voi oppia mm. tunteiden tarkoituksesta, tunnetilojen synnystä, motivaatiosta ja päättäväisyydestä. Lisäksi sivuilta löytyy muutamia testejä, joiden avulla lukija voi arvioida omia tunnetilojaan ja kuinka niitä voi säädellä.

TUTUSTU KIRJAAN


Leonard Mlodinow on fyysikko, matemaatikko, kirjailija ja käsikirjoittaja. Mlodinow on kirjoittanut suosittuja ja palkittuja tietokirjoja, esimerkiksi teoksen The Grand Design yhdessä Stephen Hawkingin kanssa. Hänen aiempia kirjojansa on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle ja myyty yli miljoona kappaletta.

Lähteet:
1. June Price Tangney & Ronda L. Dearing (2002). Shame and Guilt. New York: Guilford Press, 207—214.
2. Katso esimerkiksi kontrolliryhmän tulokset artikkelista Giorgio Coricelli, Elena Rusconi & Marie Claire Villeval (2014). ”Tax Evasion and Emotions: An Empirical Test of Re-integrative Shaming Theory”. Journal of Economic Psychology 40: 49—61; Jessica R. Peters & Paul J. Geiger (2016). ”Borderline Personality Disorder and Self-Conscious Affect: Too Much Shame but Not Enough Guilt?” Personality Disorders: Theory, Research, and Treatment 7, nro 3: 303; Kristian L. Alton (2012). ”Exploring the Guilt-Proneness of Non-traditional Students”. (Pro gradu -tutkielma, Etelä-Illinoisin yliopisto Carbondalessa); Nicolas Rüsch ym. (2007). ”Measuring Shame and Guilt by Self-Report Questionnaires: A Validation Study”. Psychiatry Research 150, nro 3: 313—325.
3. Tangney & Dearing, Shame and Guilt.