Tietoisuus ADHD:sta on lisääntynyt. Sitä osataan nykyään paremmin tunnistaa, ja kouluissa on etsitty keinoja ADHD-oireisten lasten tukemiseen. En ole kuitenkaan aikaisemmin törmännyt kirjaan, joka on suunnattu ADHD-oireisille lapsille ja jonka tarkoituksena on tukea heitä. Piilovoimia - Adhd-opas lapsille on tällainen kirja.
Opas on suunnattu alakouluikäisille lapsille. Heidän aktiivinen toimintansa on kirjan pääosassa, kun kirja ohjaa heitä tehtävien kautta löytämään “piilovoimiaan”, eli toimivia selviytymiskeinoja arkeen. Lapsi toimii kirjassa “matkanjohtajana”, kirja toimii “karttana” ja ADHD on matkatoveri ja “sisäinen leijona”. Oman oireyhtymän kuvittelu johonkin konkreettiseen muotoon voi auttaa lasta saamaan siitä otetta. Joka luvun alussa on myös lyhyesti tietoa aikuiselle, joka voi ohjata ja tukea lasta kirjan käytössä sekä arjessa.
Kirjassa käsitellään kaikkia lapsen elämän osa-alueita. Alussa tutustutaan ADHD:een ja omaan itseen. Tämän jälkeen käsitellään kotia, koulua sekä kavereita ja harrastuksia, eli kaikkia lapsen elämän osa-alueita. Esimerkiksi kotia käsittelevässä luvussa käsitellään lepoa ja rauhoittumista, päiväjärjestystä ja sääntöjä, rutiinien luomista ja eri tapoja hallita kaaosta. Yhdessä taitoharjoittelun tehtävässä harjoitellaan huoneen siivousta ja tarjotaan neljä keinoa tehdä siitä itselle helpompaa.
Kirjaan kirjoitettavat tehtävät ja taitoharjoitukset ovat käytännönläheisiä, helposti ymmärrettäviä ja pilkottu pieniin osiin - eli juuri sellaisia, joita ADHD-oireinen lapsi tarvitsee. Koko kirjan henki on ratkaisukeskeinen ja kannustava. Esimerkiksi kaveritaito-tehtävässä mietitään, millainen kaveri haluaa itse olla muille ja mitä jo osaa, sen sijaan, että lähdettäisiin liikkeelle puutteellisista taidoista. Kun kirjaa tekee järjestyksessä yksin tai yhdessä aikuisen kanssa, lapsi oppii varmasti uusia asioita ja saa ideoita sujuvampaan arkeen.
Ammattikasvattajan näkökulmasta kirjaa ei suoraan ehkä pysty hyödyntämään luokkahuoneessa. Se sopisi kuitenkin mainiosti yksilö- tai ryhmätyöskentelyyn tai neuropsykiatriseen valmennukseen. Opettajana minusta oli mielenkiintoista lukea, mitä vanhemmalle oli kirjoitettu kouluun liittyen ja hieman ajatella koulun haasteita vanhemman näkökulmasta katsottuna. Opettaja voi myös ottaa kirjassa lapselle esitettyjä keinoja käyttöön esimerkiksi työskentelytaitoihin ja keskittymiseen liittyen. Nämä toki ovat sellaisia keinoja, jotka neuropsykiatrisiin haasteisiin perehtynyt opettaja jo tietää.
Kaiken kaikkiaan kirja on virkistävä uutuus, jolle varmasti on tarvetta laajalti. ADHD-oireisille lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille läheisille kirja on erittäin hyvä työkalu arkea sujuvoittamaan. Uskon, että kirjan avulla lapsi voi löytää nimessäkin mainittuja piilovoimia ja vahvistaa toivoa oman oireyhtymän kanssa selviämiseen.
Vilma-Riikka Röntynen
erityisluokanopettaja
TUTUSTU LISÄÄ PIILOVOIMIA-KIRJAAN.