Evolutiivisesta näkökulmasta tunteet ja tarpeet linkittyvät vahvasti yhteen ja jakavat saman perimmäisen tavoitteen: ne auttavat meitä pysymään elossa ja menestymään lajina mahdollisimman hyvin.

Kun jokin tarve on herännyt, tunteemme yrittävät viestittää siitä meille ja ohjata käyttäytymistämme siten, että tarve tyydyttyy. Puhutaan tarvevajeesta. Nälkäisenä hakeudut syömään ja väsyneenä lepäämään. Kun lapsi ei pääse mukaan leikkiin, ulkopuolisuuden tunne saa hänet pyrkimään muiden seuraan. Entä oletko koskaan yrittänyt taivutella kaksivuotiasta muuttamaan mielipidettään? Sitten tiedät, millaisen kiukun itsenäisyysvaje saattaa saada aikaan!

Tarpeet ohjailevat lapsen toimintaa heti syntymästä lähtien, ja meillä jokaisella on tarve olla turvassa, rakastettu, kunnioitettu ja menestyä elämässä omalla tyylillämme. Tarpeisiin liittyvä tutkimus ei ole yksiselitteistä eikä kattavaa, ja tarpeiden erotteluun ja luokitteluun liittyviä teorioita on useita. Eri tarveteorioiden esittelyn sijaan käsittelemme uudessa kirjassamme Hyvän vanhemman salaisuus sellaisia yleisesti tunnistettuja tarpeita, jotka ovat lapsen kehityksen ja vanhemmuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä.

Alla nämä tarpeet lyhyesti esiteltynä — lue lisää kirjasta!

1. KEHOTARPEET


Kehotarpeet, kuten tarve ravintoon, lepoon ja suojaan, ovat elämän edellytyksiä. Ne pitävät huolta siitä, että pysymme kirjaimellisesti hengissä ja että kehossamme on mukava, tasapainoinen olo. Kun nämä tarpeet on tyydytetty, voimme keskittyä arjessa muuhun kuin eloonjäämiskamppailuun.

Vinkki! Kun lapsi käyttäytyy haastavalla tavalla tai on tavallista ärtyisämpi tai itkuisempi, kannattaa katse ensimmäiseksi suunnata kehotarpeisiin.

2. TURVATARVE


Lapsen turvatarve aktivoituu helposti, sillä maailma on vielä niin suuri ja käsittämätön. Moni asia vaikuttaa lapsesta yllättävältä tai kummalliselta. Lapsi kokee turvattomuutta myös silloin, kun asiat eivät ole hänen hallinnassaan tai menevät eri tavalla kuin hän oli mielessään suunnitellut: päiväohjelmaan tuleekin muutos tai lapsi ei saa päättää asioita haluamallaan tavalla.

Vinkki! Hoiva on huolenpitoa ja läheisyyttä, joka vahvistaa kokemusta turvasta erityisen voimakkaasti. Hoiva on rakkaudenosoituksia, hellyyttä, fyysistä läheisyyttä, kosketusta ja empatiaa.

3. YHTEYSTARVE


Synnynnäinen tarve tulla rakastetuksi ja rakastaa on kaiken kasvun ja kehityksen pohja, sillä lapsi oppii vuorovaikutuksessa. Yhteystarve tyydyttyy erityisesti lapsen ja vanhemman välillä, mutta lapsi voi hakea yhteyttä myös esimerkiksi isovanhempiin, opettajiin, sisaruksiin ja ystäviin. Lapsen kasvaessa yhteystarpeen rinnalle nousee merkittäväksi myös yhteisöllisyystarve, jolla viitataan joukkoon kuulumiseen. Kahdenkeskisen kiintymyksen ja rakkauden lisäksi lapsi haluaa kuulua esimerkiksi ystäväporukkaan tai koululuokkaansa.

Vinkki! Kahdestaan vietetty aika kohtaa yhteystarpeen erityisen hyvin. Tietynlaista tekemistä tärkeämpää on läsnäolo eli ajan raivaaminen toiselle ilman keskeytyksiä.

4. ARVOSTUSTARVE


Psyykkisen hyvinvoinnin, suotuisan kehityksen ja myönteisen minäkuvan rakentumisen kannalta on tärkeää, että lapsi kokee olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on. Arvostustarve herää herkästi, sillä ihmisen aivot toimivat luonnostaan kielteisen vinoutuman periaatteella. Huomaamme ja muistamme tarkemmin muilta saadun kielteisen kuin myönteisen palautteen. Vaikka 21 luokkakaveria kehuisi lapsen esitelmää, todennäköisesti hän illalla pohtisi, miksi yksi oppilas arvioi esitelmän mitäänsanomattomaksi tai katsoi tuomitsevasti.

Vinkki! Lapsen seurassa viihtyminen ja hänelle ajan antaminen viestittävät voimallisemmin kuin mitkään sanat, että hän on arvokas. Ole mukana lapselle tärkeissä asioissa, kuten harrastuksissa, ystävyyssuhteiden luomisessa, uusien taitojen opettelemisessa ja koulun aloituksessa.

5. ITSENÄISYYSTARVE


Meillä jokaisella on tarve hallita omaa elämäämme ja olla itsenäisiä toimijoita. Lapset ovat paljon aikuisten tekemien päätösten varassa, minkä vuoksi itsenäisyystarve herää herkästi ja usein myös voimakkaana. Käyttäytymisessä itsenäisyysvaje voi näkyä vanhempien uhmaamisena, vastusteluna tai tottelemattomuutena. Itsenäisyysvaje herättää lapsessa usein voimakasta vihaa, sillä viha vahvistaav kokemusta kontrollista ja auttaa itsenäisessä päätöksenteossa. Toistuva sääntöjen rikkominen ja muut käytöspulmat voivat olla merkki itsenäisyysvajeesta.

Vinkki! Kun valtataistelut kuormittavat arkea ja lapsi vänkää vastaan vähän joka asiasta, tiukempi linja harvoin vie tilannetta eteenpäin, sillä se saa myös lapsen tiukentamaan otettaan. Kun lapsi kokee, että hänelle annetaan mahdollisuus elää arkeaan omalla tyylillään, hänen ei tarvitse jatkuvasti taistella ja hän on todennäköisemmin halukas yhteistyöhön vanhemman kanssa. Aikuiset päättävät lapsen arjen struktuurista ja rutiineista, mutta lapsi voi ikätasonsa mukaan vaikuttaa siihen, miten pukeutuu, mitä syö ja miten käyttää vapaa-aikansa.

Lapsi kaipaa aikuisen apua tarpeidensa kohtaamiseen rakentavalla tavalla

Lapsella ei tyypillisesti ole kykyä ymmärtää reaktioitaan tai edes pysähtyä pohtimaan, mitä tilanteessa tapahtuu ja mikä olisi paras seuraava askel. Siksi lapsi kaipaa aikuisen apua tarpeidensa kohtaamiseen rakentavalla tavalla. Tarvevaje ajaa ratkomaan tilanteet nopeasti, mikä näkyy usein niin sanottuna huonona käytöksenä.

Jos vedetään mutkat suoriksi, voidaan todeta, että haastava käyttäytyminen kertoo lapsen tarvevajeesta. Kun oppii ymmärtämään lapsen tarpeita sekä niistä seuraavia tunteita ja löytää keinoja tukea lasta tarpeiden kohtaamisessa ja tunteiden käsittelemisessä, lapsen tunnetaidot ja itsetuntemus vahvistuvat, vanhemman ja lapsen suhde syvenee ja arki sujuvoituu.

LUE LISÄÄ FANNI-TUNNETAITOKIRJAILIJOIDEN UUDESTA KASVATUSKIRJASTA HYVÄN VANHEMMAN SALAISUUS

KIRJAILIJAT: