Tunteiden hyväksyminen on prosessi, jonka edetessä kaikkien tunteiden merkitys ja tärkeys ymmärretään. On tärkeää opettaa, että kaikki tunteet ovat normaaleja ja hyväksyttäviä. Monesti epämukavalta tuntuvia tunteita halutaan piilottaa tai torjua, vaikka niillä on oma tärkeä tehtävänsä. Kaikki ihmiset kokevat monenlaisia tunteita, ja hyväksyvällä asenteella voimme viestiä, että kaikkia saa myös ilmaista. Sama tilanne herättää eri ihmisissä erilaisia tunteita, ja sekin on rikkautta. Monet mielenterveyden ongelmat johtuvat siitä, että yritämme tukahduttaa tiettyjä tunteita tai päästä niistä eroon, vaikka oikea suunta olisi hyväksyä ja vastaanottaa myös epämiellyttävät tunteet.

Aikuisen tärkeä tehtävä on puhua paljon tunnetta hyväksyvää puhetta ääneen lapselle, esimerkiksi näin:
”Näyttää siltä, että sinulle tuli kiukun tunne. Se onkin tosi tärkeä tunne. Saat olla kiukkuinen.”
”Näyttää, että sinulla on joku tosi iso tunne nyt. Mikähän se voisi olla?”

Monet lapset kohtaavat paljon tunteiden invalidointia eli mitätöintiä omissa kasvuympäristöissään. Eräs pieni poika alkoi harmistua siitä, että aikuiset keskeyttivät hänen puuhansa ja ohjasivat joko tekemään toisin tai lopettamaan. Poika reagoi mököttämällä tai joskus myös kiukustumalla ja poistumalla raivoten paikalta.

Näissä tilanteissa aikuisilla oli tapana jättää lapsi itsekseen rauhoittumaan tilannetta käsittelemättä. Kun lapsi tällaisessa tilanteessa kokee jäävänsä tunteensa kanssa yksin, hän saa kokemuksen häpeästä, joka syntyy nimenomaan sosiaalisissa yhteyksissä. Toistuvien häpeäkokemusten viesti on, että kelpaan vain tietynlaisena eikä vaikeiden tunteiden ilmaisulle ole tilaa.
”Mitä sinä tuollaista pelkäät?”
”Pojat eivät itke.”
”Et voi olla vihainen. Täytyy olla kiltisti.”
”Nyt pitää olla reipas.”
”Tuosta ei kukaan hermostu.”
”Sinä pilasit meidän kaikkien päivän kiukuttelemalla.”

Nämä ovat esimerkkejä lauseista, jotka ovat lapsen tunteiden kehitykselle mitätöiviä ja haitallisia. Näiden mallintamana lapsi oppii tukahduttamaan tunteitaan tai jättämään ilmaisematta haitalliselta tuntuvia tunteita.

Lapsi on oman kokemuksensa paras asiantuntija. Lapsen kokemus on hänelle aina tosi, vaikka se eroaisi aikuisen omasta kokemuksesta. Lapsi saa näin kokemuksen siitä, että voimakkaan tunteen vallassakin hän on hyväksytty. Hänessä ja hänen tunteessaan ei ole mitään vikaa.

Tunteella on aina oikeus olla olemassa, mutta joskus sen ilmaisutapa voi olla ei-hyväksyttävä. Tunteen rakentavaan ilmaisemiseen voidaan vaikuttaa opettelemalla säätelytaitoja.

Ote on lyhennetty teksti Maltti ja Sinni -kirjasta

Maltti ja Sinni -tunnekortit sisältävät 31 eri tunnetta kuvaavaa korttia, aikuisten keskusteluvihjekortit ja lasten omat ohjekortit. Korttien selkeät ihmishahmot helpottavat tunteiden tunnistamista. Kasvojen ilmeiden lisäksi tukea tunnistamiseen tuovat kehon asennot ja korteissa näkyvä tunnesana. Kortteja voi käyttää kouluissa, päiväkodeissa, lastensuojelussa, kerhoissa, harrastuksissa, terapiassa ja kotona.
TUTUSTU LISÄÄ MALTTI JA SINNI -TUNNEKORTTEIHIN
TILAA MALTTI JA SINNI -KIRJA TÄSTÄ.