Myötätuntoa täytyy ja voi harjoitella, koska se on taito. Myötätuntotaidoissa on aina lisää opittavaa, emme ole siinä koskaan valmiita. Myötätunto on matka, joka on tärkeämpi kuin päämäärä. Myötätunnon harjoittamisen voi aloittaa siirtämällä katseen pois omista ajatuksista ja kiireistä. Tämä mahdollistaa toisen ihmisen huomaamisen ja ajan antamisen hänelle.

Myötätunto on synnynnäinen ominaisuus, jota on tärkeä ylläpitää joka päivä.

Moni ihminen kykenee empatiaan, ymmärtää ja kokee muiden tilanteita eläytymällä. Tästä huolimatta ihminen ei välttämättä toimi toisten kärsimyksen helpottamiseksi. Myötätunto pohjaa empatiakykyyn mutta vie myös toimintaan ja tekoihin.

Myötätunto ja rakkaus ovat rinnakkaisia asioita, kumpikin tarkoittavat tunnetta ja tekoja. Nämä teot synnyttävät muita positiivisia tunteita, kuten iloa, kunnioitusta ja lämpöä. Myötätunto tuntuu hyvältä.

Lapsia tulee ohjata myönteiseen ja vahvistavaan yhteyteen toisten kanssa. Myötätuntoa ja empatiaa opitaan, kun ympärillä on ihmisiä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita lapsen kokemuksista, tunteista ja ajatuksista. Myötätunnon oppiminen onnistuu, kun saa omakohtaisia kokemuksia empaattisesta suhtautumisesta ja myötätuntoisista teoista. Tästä on kirjoittanut paljon muun muassa psykologian tohtori Daniel Goleman. Hänen mukaansa empatiasta tai myötätunnosta puhuminen ei riitä, vaan kaiken tulee alkaa omasta esimerkistä. Lapset tarvitsevat myötätuntoisia roolimalleja, joihin samaistua ja joilta oppia.

Myötätuntoinen ja myönteinen ilmapiiri lisäävät kognitiivisia valmiuksia. Tunteilla on iso vaikutus oppimiseen ja muistamiseen, ja kielteiset tunteet ehkäisevät oppimista tehokkaasti. Myötätunto ja empatia synnyttävät myönteisiä tunteita, kuten iloa, positiivista ihmettelyä, kiitollisuutta, innostusta ja rakkautta. Myötätunnon juurruttaminen oman ajattelun keskiöön lisää tekoja, joiden avulla lähestymme muita välittävinä ja määrätietoisen huolehtivina. Myötätuntoinen ilmapiiri ruokkii turvallisuuden tunnetta, joka on keskeinen oppimiseen vaikuttava tekijä. Tämä on ehdottoman tärkeää erityisen tuen tarvitsijoilla ja niillä lapsilla, jotka joutuvat kohtaamaan suuria haasteita. Lapsen toipumiskykyyn voi vaikuttaa ratkaisevasti yhdenkin aidosti välittävän, turvallisen aikuisen läsnäolo.

Myötätuntotaitojen oppimisen lähtökohtana on myönteinen itsetuntemus ja kaikkiaan hyvät tunnetaidot. Ne antavat mahdollisuuden avautua kohti kanssaihmisiä ja koko yhteisöä. Lapsia tulee opettaa pärjäämään vaikeiden tunteiden kanssa. Usein kyky välittää toisista hukkuu oman itseen kanssa kipuiluun ja jää vaikeiden tunteiden kuten häpeän, kateuden ja vihan jalkoihin.

Myötätunnon oppimisessa kohdennetaan katsetta lähelle ja kauas.

Lähelle katsominen tarkoittaa, että lapset oppivat kuuntelemaan tarkasti ja olemaan läsnä lähipiirissä oleville ihmisille.

Katsominen kauas tarkoittaa, että lapset oppivat ottamaan isomman näkökulman asioihin ja tutkimaan niiden kokonaiskuvaa ja myös vaihtamaan näkökulmaa saadessaan asioista uutta tietoa.

Lähde: Lotta Uusitalo — Kaisa Vuorinen
Huomaa hyvä!
Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa

Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen tarinakirja

Kirja sisältää 26 tarinaa, joista jokainen kytkeytyy vähintään yhteen luonteenvahvuuteen ja tunnetilaan. Kunkin tarinan lopussa on tehtäviä, joiden avulla voi syventää lukukokemusta keskustelemalla tarinasta lasten kanssa sekä vahvistaa lasten vahvuus- ja tunnetaitoja.

TUTUSTU JA TILAA