Kun lapsi on voimakkaan tunteen vallassa, hänen aivonsa eivät toimi samoin kuin rauhallisena hetkenä. Uuden tiedon omaksuminen, perustelujen punnitseminen tai sääntöjen muistaminen on vaikeaa. Siksi neuvottelu tai selittäminen harvoin rauhoittaa hermostunutta lasta. Lapsesta voi tuntua, että häntä ei ymmärretä.



Ihminen tarvitsee tunnekuohussa kokemuksen siitä, että toinen tunnistaa ja hyväksyy hänen tunteensa. Tyyni aikuinen toimii kuin majakka, johon lapsi voi suunnistaa tunnemyrskyn riepottelusta.

Tunteen vahvistaminen rauhoittaa

Toimivampi vaihtoehto järkipuheelle on tunteen validoiminen eli sen sanoittaminen ja myötätuntoinen vahvistaminen. Aikuinen voi esimerkiksi todeta:
“Sinä olisit halunnut vielä herkkuja. Uskon, että sinua harmittaa tosi paljon.”

Validointi ei tarkoita rajattomuutta. Se tarkoittaa lapsen kokemuksen tunnustamista. Kun lapsi kokee tulleensa kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi, hänen hermostonsa alkaa rauhoittua. Tilanteen rauhoituttua on mahdollista palata sääntöihin ja sopimuksiin.

Myötätunto on taito, jota voi harjoitella

Arjessa myötätuntoisuus ei tunnu aina helpolta. Kiire, väsymys ja toistuvat ristiriidat kuluttavat aikuisen omaakin säätelykykyä. Myötätuntoinen reagointi on ennen kaikkea harjoiteltava taito ja sitä voi tehdä yksi pieni askel kerrallaan.

Huomaa pienetkin onnistumiset eli hetket, jolloin maltoit pysähtyä, hengittää ja vastata lempeämmin kuin tavallisesti. Kiitä itseäsi niistä. Myötätunto lapseen alkaa usein myötätunnosta itseä kohtaan.

Lapsen pienet asiat ovat suuria

Aikuisen näkökulmasta lapsen mielipaha voi syntyä vähäpätöiseltä tuntuvasta asiasta. Lapsen maailmassa nämä ovat kuitenkin todellisia menetyksiä.

Lapsen tunteiden huomioon ottaminen ei tarkoita, että kaikki toiveet täytetään. Se tarkoittaa, että pettymys tunnistetaan aidoksi. Samalla lapsi oppii, että myös vaikeat tunteet ovat sallittuja.

Säätelykyky kehittyy suhteessa

Lapsen aivojen ja tunnesäätelyn kehitys on kesken. Siksi tunteet näkyvät avoimemmin ja rajummin kuin aikuisella. Kun aikuinen pysyy rauhallisena ja kannattelee tilannetta, lapsi lainaa hetkeksi aikuisen säätelyä. Näin rakentuu vähitellen oma kyky rauhoittua. Tunnekuohut kuuluvat kasvuun. Niitä ei voi poistaa, vaikka olisit maailman paras kasvattaja.

Tilanteen hyväksyminen voi helpottaa: tilanne on nyt tämä. Mitä voin tehdä, jotta se olisi siedettävämpi meille molemmille? Jokainen tunnemyrsky on oppimistilaisuus. Lapsi harjoittelee tunteiden kanssa elämistä ja se on taito, jota hän tarvitsee koko elämänsä.

Lähde: Riikka Riihonen — Kaisla Suokas — Mira Aro (kuv.)
Aada ja kiukkuleijona



"Aada ja kiukkuleijona on tärkeä työkalu jokaiselle opettajalle, kasvattajalle ja vanhemmalle, joka toimii helposti kiukustuvien lasten kanssa ja haluaa tukea heitä itsesäätelytaitojen kehittämisessä."
Erityisluokanopettaja Vilma-Riikka Tiittanen

Tutustu kirjaan



Kun kiukku näkyy ja kuuluu - lapsen aggressiokasvatus käytännössä -webinaarikoulutus

Koulutus torstaina 9.4.2026 klo 17.30—19 Zoomissa. Osallistujahinta 39,90 € / hlö. Hintaan sisältyy tallenne 2 viikon ajaksi.

Käytännönläheisessä Kun kiukku näkyy ja kuuluu - lapsen aggressiokasvatus käytännössä -webinaarissa lastenpsykiatri ja lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti Riikka Riihonen kertoo vanhemmille ja muille kasvattajille lasten aggressiokasvatuksesta. Tule mukaan kuulemaan, miten voit auttaa lasta käytöksen säätelyssä. Koulutus soveltuu erityisesti 4-8-vuotiaiden kasvattajille.

Tutustu ja ilmoittaudu