Vanhemmuus ei liene kenellekään ainoastaan helppoa ja auvoista. Kun vanhemmuuden yhtälöön lisätään vanhemman adhd, riski joihinkin haasteisiin voi kasvaa. ADHD:n Käypä hoito -suositus kertoo vanhemman oman adhd:n voivan vaikeuttaa arjen rakenteiden ylläpitoa, kasvatuksen johdonmukaisuutta ja vanhemman kykyä tukea lapsen tunteiden ja käytöksen säätelytaitojen kehittymistä. Lisäksi adhd voi suurentaa riskejä lapsen vanhempien välisissä ihmissuhteissa. (ADHD. Käypä hoito -suositus 2025.) Vanhemman adhd-piirteet voivat myös vaikuttaa vanhemman kokemukseen omasta kyvykkyydestään olla vanhempi ja lisätä vanhemman kokemaa stressiä (Miklósi ym. 2024).



Miten rakentaa vanhemmuuttaan, jota adhd maustaa?

Adhd-piirteisten vanhemmuus voi olla moniulotteista. Saattaa olla, että adhd-piirteinen kokee edustavansa piirteinensä äärimmäisyyksiä tai olevansa vuorotellen ääripäitä joko—tai. Näin voi olla tai olla olematta, sillä adhd-piirteet ovat hyvin yksilöllisiä, ja niin ovat myös niiden vaikutukset vanhemmuuteen.

Adhd-piirteet voivat olla eri elämäntilanteissa eri tavoin arjessa läsnä, välillä vahvemmin ja välillä miltei olemattomina. Piirteiden voimakkuuden vaihteluun voi vaikuttaa moni asia. Suurena tekijänä on esimerkiksi se, miten vanhempi onnistuu arjessa huolehtimaan oman hyvinvointinsa peruspilareista: riittävästä unesta, terveellisestä ravinnosta ja liikunnasta. Pienten lasten vanhemmille nämä voivat tuntua kaukaiselta ja tavoittamattomaltakin luksukselta.

Vanhemman oireiden voimakkuus voi myös vaihdella sen mukaan, millaista hoitoa hänellä on adhd:hen tai millaisia ympäristön vaatimukset ovat. Myös se, onko vanhemmalla stressiä tai riittävää verkostoa tukenaan, voi heijastua tarkkaavuuden, impulssikontrollin ja toiminnanohjauksen säätelyyn.

Vanhempana kannattaa analysoida itselleen haastavia tilanteita: mikä ne on laukaissut ja mitä niissä on tapahtunut? Hedelmällistä olisi huomata erityisesti se, mikä näissä tilanteissa on auttanut kiertämään, lievittämään tai poistamaan vaikeuksia. Hyvä itsetuntemus auttaa löytämään itselle ja omalle lapselle sekä perheelle sopivat vanhemmuuden käytännöt. Katseemme on harjaantunut huomaamaan epäonnistumiset, mutta yhtä tärkeää on huomata kaikki se, missä on onnistunut vanhempana. Huomiota ansaitsevat myös tilanteet, jotka eivät ole menneet ihan nappiin mutta joissa yritys on ollut oikeansuuntainen.

Moni adhd-piirteinen toteaa tärkeäksi oivallukseksi sen, että ymmärtää oman toimintansa neurobiologisen perustan. Omaa kokemusta saatetaan kuvata esimerkiksi, että kyseessä on omanlaisensa käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä ei tee huonoa vanhempaa, mutta se voi tuoda haasteita, jotka vaativat tietoista huomiota. Itsetuntemusta tarvitaan siitä, miten adhd vaikuttaa esimerkiksi arjen toimintoihin, vuorovaikutukseen, tunne-elämään ja kuormittumiseen. Ymmärtämällä adhd:n vaikutukset voi vanhempana ennakoida
ja ehkäistä haastavia tai kuormittavia tilanteita sekä kehittää juuri itselleen ja omalle perheelleen sopivia toimintamalleja.

Vanhempana törmää usein vahvoihinkin kulttuurisiin ja sosiaalisiin odotuksiin. Moni vanhempi kokee paineita täydellisestä jaksamisesta, järjestelmällisyydestä ja jatkuvasta läsnäolosta. Nämä odotukset eivät ole realistisia, ja on hyvä muistaa, ettei hyvä vanhemmuus vaadi virheettömyyttä. Lisäksi vanhemman oma malli vanhemmuudesta voi olla erilainen kuin kumppanin tai tämän vanhempien käsitys. Tämä voi aiheuttaa hankauksia ja lisätä paineita. Paineita voi syntyä myös siitä, ettei ympäristöllä ole ymmärrystä neurokehityksellisestä häiriöstä. Tällöin vanhempana voisi miettiä, miten voi kertoa omasta tilanteestaan muille tavalla, joka lisää ymmärrystä ja mahdollistaa sen, että tulee kohdatuksi hyväksytysti.

Eräs adhd-piirteinen äiti totesi omansa ja perheensä hyvinvoinnin kannalta oleelliseksi sen, ettei vertaile omaa perhettä toisiin perheisiin. Äidin oivalluksessa on hienoa viisautta. Kun huomaa vertaavansa itseään ihanteisiin tai ylläpidettyihin kulisseihin, voisi olla hedelmällistä pysähtyä pohtimaan, mikä on oikeasti tärkeää vanhemmuudessa. Vanhempana saattaa joutua kirkastamaan ja priorisoimaan kovastikin sitä, mikä on lapsen hyvinvoinnille oleellista ja mikä taas on aikamme ja etenkin sosiaalisen median tuomaa tarpeetonta suorituspainetta.

Ote kirjasta:
Katariina Berggren — Jari Hämäläinen (toim.)
Adhd-käsikirja
Artikkeli: Tuuli Korhonen — Omanlainen vanhemmuus — adhd-piirteinen aikuinen vanhempana
Lähde: Miklósi, M., Kovács, B., Janovicz, J., Lelki, F. & Kassai, R. 2024. Adult attention-deficit/ hyperactivity disorder symptoms and parental cognitions: A meta-analysis. Frontiers in Psychiatry 14, artikkeli 1321078. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2023.1321078

Tutustu kirjaan

Tutustu myös: Saamaton perfektionisti ja ADHD:n viisi muuta paradoksia